Kilpailuun muuttajista tarvitaan lisää tunnetta

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste (muun muassa SS 1.10.) kuvaa aluetutkija Timo Aron jo aiemmin jäsentämän demografisen neloishaasteen: syntyvyys alenee, ikäihmisten määrä kasvaa, työikäisten määrä laskee ja sisäinen muuttoliike kiihdyttää eriytymistä alueiden välillä.

Pohjois-Savossa väkiluvun ennustetaan laskevan 223 800 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Pudotus nykyisestä 244 700 asukkaasta olisi dramaattinen.

Johtopäätös on yksiselitteinen: maakuntaan tarvitaan lisää työ- ja mielellään myös lisääntymis-
ikäisiä asukkaita.

Markkinointikampanjat eivät ole kuntien perustehtäviä, mutta ne tulevat jo lähitulevaisuudessa välttämättömiksi, jotta kasvava hyvinvointipalveluiden tarve voidaan rahoittaa kestävästi.

Parhaillaan aktiivisen Future Savo -hankkeen tarkoitukseksi kuvataan varmistaa, että maakunnan yrityksillä on jatkossakin osaavaa työvoimaa. Tämä näkökulma sopi aikaan, jossa protestanttiseen etiikkaan ja niukkiin oloihin perustuen vielä viimeisimmät suuret suomalaiset ikäluokat ovat arvostaneet ennen kaikkea vakaata palkkatyötä. Yksilö palveli yhteisöä ja palkka riitti siitä vastineeksi.

Nyt alle 35-vuotiaiden maailmankuva on kerrostuneempi. Työn ja henkilökohtaisen talouden lisäksi käsitykseen korkeasta elämänlaadusta liitetään kasvavissa määrin hyvinvointiin, vapaa-aikaan, itsensä toteuttamiseen ja elämän eri osa-alueiden väliseen tasapainoon liittyviä merkityksiä. Tutkimusten mukaan vain työn perässä muutetaan nykyisin harvoin.

Kilpailussa myös alueiden ja kaupunkien välillä menestyvät entistä enemmän ne, jotka voivat tarjota eniten jotakin. Tässä suhteessa Kuopion kaupungin tavoite olla hyvän elämän pääkaupunki on kiitettävä alku. Keskeisimpien peruspalveluiden sujuvuudesta on huolehdittava ja vapaa-ajan mahdollisuuksia – elämän hauskuutta lisääviä julkisia ja yksityisiä palveluita edesautettava.

Kolmantena on keskityttävä kehittämään asuinalueita, jotka voivat olla myös valtakunnallisesti kiinnostavia. Laadukas arki, eläväinen kaupunki ja tasokas asuminen sitouttavat sekä muualta Suomesta että ulkomailta esimerkiksi opiskelemaan tulevia.

Lisäksi oma kohderyhmänsä ovat Savosta jo muualle muuttaneet: pelkästään Helsingissä asuu yli 32 000 Pohjois- ja Etelä-Savossa syntynyttä. Paluumuuttajia pitää houkutella paitsi laadukkaalla arjella, myös subjektiivisilla tunneseikoilla, joita ei tarvitse järjellä selittää. Monille heistä Kuopio ja Savo voivat olla edelleen eniten koti.

Työpaikoista tiedottamisen rinnalla kokonaisvaltaisia mielikuvia synnyttävän markkinointiviestinnän voisi aloittaa siitä, että täällä keskituloiselle palkansaajalle jää käytettäväksi usein enemmän rahaa ja aikaa kuukaudessa kuin ruuhkautuvalla pääkaupunkiseudulla: joustavampia mahdollisuuksia sovittaa yhteen elämän eri osa-alueisiin liittyviä toiveita ja tarpeita.

Joka tapauksessa kilpailu tulevaisuuden veronmaksajista tulee ottaa tosissaan, ja siihen tarvitaan nykyistä enemmän tunnetta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Lähiomainen sairauden kuplassa

Vastuullista ja kestävää talouden ahdingosta huolimatta

Hatsala sopisi kongressi- ja messualueeksi

Maapallo toimii neljän asian varassa

Sydämen sivistystä kirjoitteluun

Vanhemmuuden tuen leikkaaminen ei tuo säästöä

Onko nälkävyölle vaihtoehtoja?

Siilinjärvi satsaa ja säästää

Punainen lanka pahasti hukassa

Miksi sosiaaliala vaikenee?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.