Kokonaisvaltainen muutoslapsi- ja perhepalveluihin

Pohjois-Savossa tehdään eniten lasten huostaanottoja Suomessa (Savon Sanomat 2.11.). Taustalla on nuorten ja vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmia, vanhemmuuden vaikeuksia, perherakenteiden murtumista ja huono-osaisuutta.

Jokainen ymmärtää, että nämä ilmiöt eivät ole ratkaistavissa yksittäisillä teoilla. Niihin puuttuminen vaatii hallinnonalat ylittäviä kokonaisvaltaisia toimenpiteitä. Tällä hetkellä kunnissa on ongelmana, ettei kokonaisuuden haltuun ottaminen ole kenenkään vastuulla.

Kansallinen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) käynnisti vuonna 2017 laajan palvelujen uudistamistyön maakunnissa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on ollut uudistaa palvelujärjestelmää kokonaisuutena siten, että se pystyy entistä tehokkaammin torjumaan lapsen kasvua uhkaavia tekijöitä ennalta ja varhain.

Pohjois-Savossa toimenpiteitä on kohdennettu erityisesti lapsen kasvua suojaavien tekijöiden vahvistamiseen kuten mielen hyvinvoinnin edistämiseen, perheen ihmissuhteiden tukemiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, järjestöt ja seurakunnat ovat kukin kehittäneet toimintaansa. On otettu käyttöön toimivia työkaluja ja vaikuttavia menetelmiä sekä lisätty monialaista yhteistyötä.

Kunnissa on saatu paljon aikaan, mutta toimintaa ja yhteistyötä on kehitetty, toimenpiteitä toteutettu ja johdettu pitkälti omista siiloista käsin. Jotta huostaanotot saadaan minimiin ja lastensuojelun palvelutarve vähenemään, on ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea vahvistettava saman aikaisesti kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sekä aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Muutoksia on tehtävä entistä sinnikkäämmin 1) puheeksi ottamisessa, 2) palvelujen yhteentoimivuudessa, 3) lasten ja perheiden kuulemisessa, 4) tuen koordinoinnissa ja 5) vaikutusten seurannassa. Jos muutoksia ei tehdä yhdensuuntaisesti kaikilla sektoreilla, yhteisövaikutuksen hyötyä ei tavoiteta. Esimerkiksi ennaltaehkäisevän tuen menetelmä ”Lapset puheeksi” vähentää tutkitusti erityistason lastensuojelun palvelutarvetta, kun se on otettu käyttöön sektorirajat ylittäen kaikissa palveluissa.

Vaikutusten aikaansaaminen edellyttää sivistys- ja sotepalvelujen, sekä järjestöjen ja seurakuntien kesken yhteistä sopimista verkostomaisesta järjestäytymisestä sekä yhteisistä tavoitteista ja käyttöön otettavista toimintavoista ja malleista. Tämä ei tapahdu ilman hallinnonrajat ylittävää yhteistä kokonaisuuden johtamista.

Kansallisesti levitettävä perhekeskusmalli tarjoaa rakenteet ja raamit tämän suuntaisen verkostomaisen kokonaisuuden tuottamiseksi ja johtamiseksi. Perhekeskusmallin levittämistä jatketaan Rinteen hallitusohjelman mukaisesti.

Perhekeskuksen käyttöönottoa suunnitellaan nyt myös useissa Pohjois-Savon kunnissa. Tämä on hyvä uutinen, sillä tutkimustieto vahvistaa, että perhekeskuksen tarjoama lähipalvelujen kokonaisuus on vähentänyt korjaavien lapsiperhepalvelujen tarvetta ja lisännyt kustannusvaikuttavuutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Turvataan eläkeläisten toimeentulo

Ei täyskieltoa verkkokalastukselle

Gallupeissa mielenkiintoisia nousu- ja laskukiitoja

Bokailu kannattaa, mutta kaikki viranomaiset eivät sitä arvosta

Yritykset sosiaalipummeina

Tolkkua metsäkeskusteluun

Faktan ja fiktion välisestä erosta

Henkilöstölle asetettava korkeat vaatimukset

Mikä on tosiasiassa ”terveellistä” ja ekologista?

Matematiikan tarve kasvaa, mutta osataanko sitä tarpeeksi?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.