Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Kuluneen neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa Sisä- ja Pohjois-Suomen entisillä karjatalouden alueilla matkaava. Näemme tukuittain rapistuvia tai jo autioituneita aikaisempia karjatiloja.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Tänään viljeltyä biomassaa tarvitaan energiaksi, etenkin biopolttonesteeksi.

Kun tankkaat bensiiniautoasi, ostat jo hivenen maataloudesta peräisin olevaa bioenergiaa. Etanolia on bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Pääosa tulee vielä fossiilisesta öljystä.

Liikenteen etanoli on 1970-luvulla maatiloille kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui vuonna 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Meillä energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin vuonna 1973 turvemaan pellolla Perä-Pohjolan koeasemalla. Mukana olivat lyhytkiertoviljelyn puulajit: pajut, hybridihaapa ja harmaaleppä. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju.

Pian energiaviljelyssä käytiin Suomessakin läpi kaikki biomassakasvit, joista voi tislata autojen alkoholia. Harkinnassa olivat lyhytkiertopuiden lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki ja ruokohelpi.

Lyhytkiertopuiden energiaviljelyyn keskittyi Kannukseen 1979 perustettu energiametsäkoeasema. Se tutki bioenergian kasvatusta 38 vuoden ajan.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvimpia alkutuottajia ovat USA:n farmarit, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla. EU on etanolin tuottajista kolmantena.

Energiaviljely ja etanoli etenevät maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva etanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta..

Sieviin on 2010-luvun ajan kaavailtu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa etanolin laitosta. Hanke on monimutkaisen suunnittelu- ja lupaketjunsa loppusuoralla.

Kertaluokkaa suurempi on UPM:n suunnittelema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa ja sen lisäksi Uruguayssa energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.

Energiaviljely olisi meilläkin elvytettävä. Kuihtuva maataloutemme sitä odottaa. Lyhyen kierron metsäpuiden viljely toisi myös lisää raaka-ainetta eri puolille maatamme suunnitelluille biotuotetehtaille. Esimerkeistä ajankohtaisin on Kemiin kaavailtu Kaidin biopolttonesteen laitos.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Kaoottinen tilanne Kuopiossa

Kallavesi ei ole entisensä – muikkusaaliskin on huvennut

Tiedon saanti ja keskustelu käyvät yhä hankalammiksi

Miksi emme käyttäisi vanhoja autoja ja vihreää polttoainetta?

Aluekehitysvaroja on suunnattava uudelleen

Ei kannata hukata valmista kenttää

Ongelman ratkaisussa on pidettävä järki ja tasa-arvo mukana

Lapsivaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisesti

Liian sinisilmäisiä asenteita paluuta Suomeen harkittaessa

Huomio-liivi antaisi lisäturvaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.