Kuntatalouden ongelmat ovat todellisia

Pääkirjoituksessa (SS 10.4.) ihmeteltiin Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa esittämääni kritiikkiä kuntatalouden nykytilasta.

Pääkirjoituksen mukaan kunnat ovat taloudessaan jo plussan puolella Vanhasen hallituksen toimien ansiosta. Kirjoituksessa vihjailtiin myös kuntatalouden joutuneen ongelmiin toimiessani kuntaministerinä vuosituhannen vaihteessa.

Asiasta saa hyvän ja totuudenmukaisen kokonaiskuvan, kun tarkastelee kuntien vuosikatteiden ja velkaantumisasteen kehittymistä vuosituhannen vaihteesta tähän päivään.

Vasemmistoliiton ollessa hallituksessa kuntien vuosikatteet olivat koko maan tasolla nykyistä suurempia ja lainakanta pienempi. Vuosina 1999 - 2003 kuntataloutta paikattiin valtionosuuksilla, kun kuntien verotulot eivät kasvaneet riittävästi. Silloin oli poliittista tahtoa kuntien taloustilanteen parantamiseksi.

Kuten totesin viikonlopun puheessani, Vanhasen hallitusten aikana kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on jyrkästi noussut. Esimerkiksi vuonna 2002 lainakanta oli alle 5 miljardia euroa, kun taas tänä vuonna se lähestyy jo 10 miljardin euron rajaa. Samanaikaisesti vuosikatteet ovat notkahtaneet.

Otetaan tarkasteluun muutama Pohjois-Savon kunta. Kuopiossa vuosikate on pudonnut lähes puolella vertailtaessa vuosien 2002 ja 2006 tilannetta. Samanaikaisesti velan määrä on kasvanut puolella yli 800 euroon asukasta kohden. Suonenjoella velka on samassa ajassa moninkertaistunut. Nyt se on jo yli 2000 euroa per asukas.

Olisi ihme, ellei muutaman vuoden nousukauden jälkeen kunnissakin jotain myönteistä olisi tapahtunut. Nämä positiiviset asiat ovat seurausta kansantalouden yleisesti myönteisestä kehityksestä ja sen myötä kuntien omien verotulojen ennakoitua paremmasta kasvusta. Ne eivät ole seurausta Vanhasen hallitusten kuntataloutta koskevista päätöksistä.

Samalla, kun valtio on nopealla aikataululla pyrkinyt lyhentämään omaa velkaansa, ovat velat siirtymässä pääosin siis kuntien kontolle. Tämäkö on sitä tasapainoista taloudenpitoa?

Huolestuttavaa on myös kuntataloudessa havaittava eriytymiskehitys, kuten pääkirjoituksessakin todettiin. Osalla kunnista menee taloudellisesti hyvin, kun taas iso joukko maamme pitäjiä on humahtanut samanaikaisesti syöksykierteeseen.

Valtio on siirtänyt velvoitteita kunnille, mutta ei ole varmistanut järkevää kuntarakenteen kehitystä. Se ei ole osoittanut kunnille riittävästi voimavaroja, jotta esimerkiksi terveydenhuollon pahenevat ongelmat voitaisiin ratkaista.

Vasemmistoliiton mielestä kuntien vaikeuksiin on puututtava valtion taholta nykyistä tarmokkaammin. Paras-hankkeella autetaan osaa kunnista, mutta ensi kädessä olisi huolehdittava valtionosuuksien nostamisesta tarvittavalle tasolle. Nykyinen taso ei valitettavasti ole riittävä.

Martti Korhonen Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Johdot vievät moneen suuntaan

Keskusta uuden alun kynnyksellä

Kieltäminen perustuutahalliseen tietämättömyyteen

Ei kiitos euromaidenyhteiselle budjetille

Junan tuomaa ja viemää vetovoimaa

Ilmastonmuutoksen ehkäisy luo menestyksellistä tulevaisuutta

Omalääkäri – paras lääkäri

Kohtuudella ja kotimaista

MetsästysSyöttisorsia ruokitaan ja sitten lahdataanSorsien syöttäminen ja syöttipaikalle metsästyksen nimissä teurastaminen on ikävää ja hyvin yleisesti harjoitettua metsästyksen alakulttuuria. ”Riistanhoidon” nimissä houkutellaan viattomat eläimet ruokail

Öljyn loppumisesta ilmastonmuutokseen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.