Kuntauudistus kerralla maaliin

Kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) asetti puolueensa tapaan vaalivaihtoehdoiksi suurkunnat vastaan kuntien yhteistyö, jolloin tarkastelun kohteeksi tulevat ensisijaisesti lähidemokratia ja -palvelut (SS Kutsuvieras 16.9.). Samalla hän väitti kuntauudistuksen liittyvän laajempaan keskittämismeininkiin.

Kuntalain mukaan kuntayhtymä on jäsenkunnista erillinen, itsenäinen oikeushenkilö. Kunnissa päätösvalta kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille.

Kun terveyspalvelut siirretään kuntayhtymän hoteisiin, siirretään samalla vaaleilla valittua päätösvaltaa elimeen, joka ei ole suoraan vaaleilla valittu eikä kuntalaisten ulottuvilla. Tällöin ei voida puhua lähidemokratian säilyttämisestä.

Kuntayhtymämallilla lisätään byrokratiaporras pienkuntien päällekkäisbyrokratian päälle, kun taas kuntaliitoksilla poistetaan pitkällä tähtäyksellä byrokratiaa, tehostetaan toimintamuotoja ja tuotetaan säästöjä palveluihin.

Kuntauudistus sisältää lakiuudistuksen, jonka yhteydessä suurkuntien lähidemokratia järjestetään joko kunnanosavaltuustojen tai vastaavien järjestelmien kautta, joille voidaan siirtää päätösvaltaa ja määrärahoja.

Kuntareformi sisältää myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen. On tärkeää, että määritellään, millä väestöpohjalla kannattaa tuottaa mitäkin palveluja.

Ministeri Paula Risikon (kok.) mukaan uudistuksessa lähipalvelut tultaneen turvaamaan säädetyllä lailla niin, että palvelut eivät karkaa liian kauas. Sote-rakenne räätälöidään alueittain, koska tilanne eri puolilla maata on erilainen.

On selvää, että kuntien tulevan ikärakenteen huomioon ottaen vain vahvojen ja elinvoimaisten kuntien on mahdollista kehittyä, työllistää sekä turvata ja kehittää verotuotoilla palveluja jokaisen kuntalaisen saataville. Samalla voidaan turvata kuntalaisten tasavertaisuus ja kaventaa kuntien välisiä kasvavia eroja.

Yhteistyötä tullaan tarvitsemaan myös vahvojen peruskuntien välillä, jolloin keskeisenä tavoitteena tulee olla maakunnan kehittäminen.

Pohjois-Savossa on järkevää toteuttaa vahvuusalastrategiaan perustuva osaamiskeskusmalli niin, että kasvavasta Kuopiosta kehitetään maakunnan veturi, jota tukevat kasvukehiltään laajentuvat Iisalmi ja Varkaus.

Itä-Suomen yliopisto voi olla innovaatiojärjestelmän keskeinen toimija. Siitä hyötyvät kaikki maakunnan asukkaat.

Keskusta ja Kääriäinen ovat ottaneet mantrakseen hallituksen keskittämispolitiikan, jossa hakemalla haetaan mörköä sieltäkin, missä sitä ei ole. Esille ei tuoda asian kokonaissisältöä ja sen sisintä tarkoitusperää.

Kun kuntauudistuksessa turvataan lähidemokratia ja lähipalvelut koko Suomessa lakisääteisesti, ei voida puhua keskittämisestä.

Kuntareformin kokonaisuudistus on järkevää laittaa kuntoon nyt kerralla, jolloin laadukkaat kuntapalvelut voidaan turvata 2020- ja 2030-luvuilla ja siitä eteenpäin koko maassa. Näin vältytään jatkuvilta uudistustarpeilta.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Toteutukseen tarvitaan asennetta ja navigaattoria

Kasvukeskusten ulkopuolistakaan Suomea ei kurjisteta

Joka päivä on hyvä metsäretkipäivä

Eläkelupaus rotanloukkuna uudessa hallitusohjelmassa?

Orpolla oppositiossa orpo olo

Hotellilaiva tarvitsi erityisjärjestelyjä

Ministerin painajainen

Huoli-ilmoituskäytännöt yhtenäistettävä

Kuopio tarttuu mahdollisuuksiin ja sijoittaa tulevaisuuteen

Hoitotakuu toteutuu Kuopiossa, kiireelliset asiat hoituvat heti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.