Kuopion kaupunki tarjoaa ala-arvoista vanhustenhoitoa

93-vuotias äitini sai lääkäriltään diagnoosin: Alzheimer.

Tieto järkytti paitsi häntä itseään, myös meitä, hänen kahta tytärtään.

Koska emme kumpikaan asu Kuopiossa ja haluamme äidin voivan asua omassa kodissaan niin kauan kuin mahdollista, jouduimme ottamaan yhteyttä Kuopion kaupungin vanhuspalveluun.

Äidin marevan-arvot ja lääkkeiden ottaminen vaihtelevat huolestuttavasti. Toivoimme apua kotisairaanhoidolta. Halusimme myös aloittaa ruokatoimitukset äidillemme.

Äitimme hoidon tarvekartoituksessa meidät ohjattiin suoraan yksityisten hoitopalvelujen tarjoajille, koska ”kaupungin resurssit eivät riitä kaikille”.

Mihin tämä raja vedetään: kuka saa palveluja ja kuka ei? Miksi kaupunki sysää ”resurssiongelmansa” omaisten ratkaistavaksi? Ostakoon Kuopion kaupunki itse palvelujaan yksityispuolelta, jos omat resurssit eivät riitä!

Meille sanottiin myös hoitotarvetta kartoitettaessa, että ”niin kauan kuin jalka nousee Paliin, on itse käytävä määrättyinä aikoina terveyskeskuksessa”.

Entä jos vanhus ei muista, miksi Pali pitää tilata ja miten? Alzheimer vaikuttaa ihmisen aivoihin, ei jalkoihin!

Herää pakosta kysymys hoidon tarvekartoitusta tekevän henkilön ammattitaidosta.

Muutama viikko sitten kuuntelin kaupunginjohtaja Petteri Parosen ylistyspuhetta ”Kuopion dynaamisuudesta ja järkevistä investoinneista”.

Kaupungin vanhushoito tuntui olevan täysin ”järkevien investointien” ulkopuolella, eikä poliittista tahtoa vanhusten ongelmien ratkaisemiseksi ole ymmärtääkseni näkyvissä.

Muutamat kaupungin palveluja ostavat perheet ovat varoitelleet meitä hoitomaksujen kalleudesta.

Kaupungin hinnoittelema vanhushoito kuulemma lohkaisee suurimman osan eläkkeestä. Hoitomaksujen kattorajaa ei ole köyhän eikä rikkaan kohdalla. Kaikki viedään mitä tulee!

Tuttavaperheen vanhusta on kehotettu myymään osakkeensa kotihoidon maksujen kattamiseksi.

Toisen tuttavaperheen vanhus kohentelee itse vaippojaan kotonaan ja saa apua neljä kertaa päivässä. Tämä 90-vuotias on jonottanut vuosia hoitokotiin.

Äitini oli sodan aikana lotta ja toimi vapaaehtoisena Kuopion ammuslataamolla. Hävettää, että tämä sodan kokenut sukupolvi joutuu kärsimään laadukkaan vanhushoidon puutteesta.

Isäni oli viimeisenä elinvuotenaan Valkeisen sairaalassa. Nyt tämäkin sairaala on lakkautettu. Mitä on tullut tilalle, kaupunginjohtaja?

Kuopion kaupungilta tarvitaan nopeita, konkreettisia tekoja vanhushoitonsa kohentamiseksi, hoitopaikkojen lisäämiseksi ja hoitomaksujen järkiperäistämiseksi.

Äitini ymmärtää Alzheimer-tautinsa vakavuuden, ja on pahoittanut mielensä Kuopion kaupungin tylystä suhtautumisesta vanhuuteen ja vanhan ihmisen avuntarpeeseen.

Eija Sarinko

Tukholma

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Suurin linjavalinta on, kenen ehdoilla talouspolitiikkaa tehdään

Stoppi kuluttajan kyykytykselle

Suojellaanko maaseutu hengiltä?

Verenvaihdolla kohti toimivampaa eduskuntaa

Turpeentuotannosta on pidettävä kiinni

Pääsisinkö lääkäriin, onko rahaa maksaa vuokra?

Politiikka pilasi soten ja metsänhoidon

Ratkaisu löytyy kotimaasta

Maakunnan lapsiperheet uudistusta vailla

Nuorten on ryhdyttävä toimimaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.