Kuuntelemalla ja sopien

Maanviljelijä Tapio Koskinen kysyi, miksi virallinen moottorikelkkareitti aiheuttaa vähemmän haittaa kuin epävirallinen (SS 26.4.).

Siihen voi käsi sydämellä vastata myönteisesti vain virkamies, joka työskentelee hallinnossa tapaamatta juurikaan niitä ihmisiä, joiden parhaaksi hän luulee toimivansa.

Pohjois-Savon kelkkareitistö on päätetty kabineteissa ja saunojen lauteilla maanomistajia ja paikallista väestöä kuulematta. Sen jälkeen on käynnistetty toimet, joissa ei enää voida oikeasti harkita reittien tarpeellisuutta ja haittoja.

Maastoliikennelaki on kirjoitettu siihen muotoon, että reiteistä sopiminen on ensisijainen keino. Tästä seuraisi, että jos reitti kohtaa paikallisten taholta laajaa vastustusta, sen perustamiselle ei olisikaan edellytyksiä.

Sopimusrasitteita on pidetty huonoina sen vuoksi, että niiden kirjaaminen on kallista ja pysyvyys heikko. Asiantilan korjaaminen on vain tahdosta kiinni.

Muissa Pohjoismaissa on kunnioitettu maanomistajien sopimusvapautta kiinteistöoikeudellisissa asioissa. Siellä rasitteissa ei ole tyyppipakkoperiaatetta, ja sopimusrasitteilla on parempi pysyvyys.

Lehtikirjoittelun perusteella oletan, että maastoliikennelain mukaisia reittisuunnitelmia on laadittu hyvin puutteellisin selvityksin ja jopa maanomistajia kuulematta. Useille maanomistajille on vasta reittitoimituksessa valjennut, että siitä tuleekin pysyvä pakkorasite.

Tällainen menettelytapa ei täytä yleistä lunastusoikeudellista pienimmän haitan periaatetta, joka on yksityistielaista selkeästi luettavissa.

Tästä seuraa, että reitin linjausta on suunniteltava yhdessä maanomistajan kanssa.

Jos reittisuunnitelma on tehty maanomistajaa kuulematta, kannattaa vahvistamispäätöksestä valittaa hallinto-oikeuteen. Hyvä esimerkki löytyy Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta 2008:17.

Jos valitusaika umpeutuu, niin asia pitää ottaa esille reittitoimituksessa, jossa reitin oikeudelliset edellytykset on harkittava uudelleen. Ympäristöoikeudessa on voimassa myös periaate, jonka mukaan pakkotoimien yhteydessä on samanaikaisesti määrättävä korvauksista.

Oikeudellisesti on skitsofreeninen asetelma, että reitin tarpeellisuus- ja haitattomuusedellytykset harkitaan ensin reittisuunnitelmaa tehtäessä, sitten uudestaan reittitoimituksessa, jossa vasta päätetään korvauksista.

Järkevintä olisi siirtää maastoliikennelaista ja ulkoilureittilaista reitin perustamista koskevat pykälät yksityistielakiin ja toteuttaa kaikki rasiteoikeudet samanlaisella prosessilla kuin yksityistiet on toteutettu jo sata vuotta.

Toimitusprosessin etu on, että se pidetään paikan päällä ja asianosaisten näkemykset tulevat esille. Uskottujen miesten käyttö varmistaa, että harkinnassa on mukana tervettä talonpoikaisjärkeä.

Vielä nykyistäkin parempi järjestely olisi, jos toimitusmiehistö ja asiantuntijat voitaisiin koota erilaisissa toimituksissa eri tavoin.

Siilinjärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Johdot vievät moneen suuntaan

Keskusta uuden alun kynnyksellä

Kieltäminen perustuutahalliseen tietämättömyyteen

Ei kiitos euromaidenyhteiselle budjetille

Junan tuomaa ja viemää vetovoimaa

Ilmastonmuutoksen ehkäisy luo menestyksellistä tulevaisuutta

Omalääkäri – paras lääkäri

Kohtuudella ja kotimaista

MetsästysSyöttisorsia ruokitaan ja sitten lahdataanSorsien syöttäminen ja syöttipaikalle metsästyksen nimissä teurastaminen on ikävää ja hyvin yleisesti harjoitettua metsästyksen alakulttuuria. ”Riistanhoidon” nimissä houkutellaan viattomat eläimet ruokail

Öljyn loppumisesta ilmastonmuutokseen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.