Kyläkoulu on vetovoimatekijä paluumuuttajille

Helsingin Sanomien yleisönosastossa esitettiin huoli siitä, että Jätkäsaaren peruskoululaiset joutuisivat siirtymään yläkouluun Töölön Taivallahdelle (HS 6.11.). Kirjoittajat näkevät, että oma yläkoulu mahdollistaisi sen, että koululuokat ja ystäväpiirit eivät hajoa, vaan yläkouluun siirrytään tutussa ja turvallisessa ympäristössä.

Kirjoittajien mukaan alueellinen hyvinvointi syntyy yhteenkuuluvuuden kokemuksesta, välittämisestä sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta.

Reittioppaan mukaan näiden Helsingin kantakaupungissa sijaitsevan kahden yläkoulun välimatka olisi kävellen kuljettuna alle 2,5 kilometriä.

Kuopion koillisen alueen verkostotyöryhmä on esittänyt kahden yläkoulun lakkauttamista Juankoskelta, Vehmersalmelta tai Riistavedeltä ja oppilaiden kuljettamista vain yhteen yläkouluun. Yhdensuuntainen koulumatka olisi pisimmillään yli 50 kilometriä, ja kuljetus saisi lain mukaan kestää enintään kolme tuntia päivässä.

Kuinka moni aikuinen suostuisi tähän? Koululaisella ei ole mahdollisuutta valita. Jo nykyisin on mahdollista, että alle 20 kilometrin koulumatka Kuopion koillisella haja-asutusalueella kestää tunnin suuntaansa.

Yläkoululainen on tärkeässä kasvun ja tunne-elämän kehityksen vaiheessa. Opiskelumotivaatio joutuu usein kuohunnan keskellä koetukselle ilman kohtuuttoman pitkiä koulumatkojakin, eikä ero tutuista koulukavereista ole omiaan sitä lisäämään.

Haluammeko lisää koulupudokkaita? Perheen lisäksi kaverit ovat nuorelle tärkeintä elämässä. Miten Kuopio voi strategiansa mukaisesti olla paras paikka lapselle, jos maaseudun lapsille ei anneta edes mahdollisuutta kasvaa ja kiinnittyä lähiyhteisöönsä sen täysivaltaisena jäsenenä?

Koulujen lakkauttamisen jälkeen saamme aikaan säästöjä myös ajamalla entisistä kuntakeskuksista alas nuorisotilat, seurakuntien nuorisotoimen sekä urheiluseurat, koska nuoret eivät enää koe yhteenkuuluvuutta juankoskelaisina, riistavetisinä tai vehmersalmelaisina eikä heillä pitkien koulumatkojen vuoksi ole enää aikaa ”notkua kylillä”.

Strategiassaan Kuopio hakee reipasta kasvua asukaslukuun vuoteen 2040 mennessä. Kouluverkkoselvityksen oppilasennusteet perustuvat laskelmiin, joissa kukaan tulokkaista ei muuta koillisen Kuopion maaseutualueille.

Kuopion Viitostien varteen keskittyvä elinkeinopolitiikka jättää maaseutualueiden asukkaat oman onnensa nojaan ja lähtee siitä olettamasta, että riittävä tonttitarjonta moottoritien melualueen välittömässä läheisyydessä on houkutteleva täky kilpailussa hyvistä veronmaksajista.

Maaseudun tarjoamia elinkeinoja ruoantuotannosta sekä metsä- ja kaivosteollisuudesta matkailuun ja Green Care -hoivabisnekseen ei voida uudelleensijoittaa ruutukaavaan tai lähiöihin.

Maakunnan kuppaamisen sijasta Kuopion pitää houkutella puoleensa paluumuuttajia. Muun Suomen ja maailman tarjontaa nähneillä muuttajilla on halu palata vain, jos heillä on onnelliset muistot lapsuutensa kotiseudusta ja vahva visio sen kyvystä tarjota hyvä elämä myös tuleville sukupolville.

Kuopion kaupungilla on vielä mahdollisuus ”tehdä toisin” ja yhdessä maaseutualueidensa nykyisten asukkaiden kanssa ryhtyä edesauttamaan uusien kuopiolaisten muuttoa jo olemassa olevien palveluiden ja hyvien kulkuyhteyksien äärelle maaseudulle.

Marjo Leppänen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

KuPS keskuskentällä 2019

Kuopio ja talousalue ovat kimppa

Postin tes-esitys lisää vuosityöaikaa kokonaisella kuukaudella

Kun nimi pahensi miehen

Isyys on aikuisena olemisen mallintamista

Heikoimmat tarvitsevat apua

Halunan kylätupa ja muita tarpeellisia hankkeita

Suomea ei vaivaa työvoimapula

Eivätkö kaikki tarvitse ravintoa ja päiväaikaista suojaa?

Viinakortti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.