Laintulkinta oudoksuttaa

Paskalakisekoilu Suomessa alkoi vuonna 2001 voimaan astuneesta vesihuoltolaista, jota eduskunta korjasi uudella, 1.9.2014 voimaan astuneella lailla. Sen keskeisiä parannuksia olivat helpotukset liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriverkostoon haja-asutusalueilla. Vanhan lain säädös on yksiselitteinen pakkoliittyminen. Uuden lain siirtymäsäännöksen mukaan tietyillä edellytyksillä pakkoliittymävelvollisuus on voimassa 31.12.2018 saakka.

Uuden lain teksti oli yleisesti tiedossa ja valmis lähtemään eduskunnan käsittelyyn 10.12.2013. Joko tästä johtuen tai ihan vain sattumalta Kuopion Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta käynnisti 31.12.2013 – siis uudenvuodenaattona – viemäröintiverkon yksityiskohtaisen suunnittelun. Kokoukseen osallistui Kuopion kaupungin vesihuoltoinsinööri. Jo virkansa puolesta hänen voi uskoa olleen erittäin hyvin perillä uuden lain kiemuroista.

Tavoitteena näyttää kuitenkin olleen laatia suunnitelmat pikavauhtia vanhan lain pohjalta ja päästä niiden avulla uuden lain siirtymäsäännöksen piiriin.

Kaupunkirakennelautakunnan pöytäkirjojen mukaan siirtymäsäännöksen edellyttämät ”viemäröinnin yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat” valmistuivat 24.7.2014, juuri sopivasti ennen uuden lain voimaan astumista 1.9. Näin vanha ”pakkolaki” saataisiin pidettyä voimassa vesiosuuskunnan alueella aina vuoden 2018 loppuun saakka.

Kun tämä saatiin varmistettua, kiire loppui siihen. Runsaan vuoden kuluttua 17.9.2015 pidettiin tiedotustilaisuus, jossa kiinteistönomistajille kerrottiin ”ilosanomaa” pääsystä alueelle kaivettavan viemärin maksumiehiksi, joko halusta tai pakolla. Kaupungin edustaja kertoi nimittäin hankkeessa toimittavan vanhan lain mukaan. Tästä kaupunki pitää sitkeästi kiinni edelleen.

Uuden lain perusteluissa kuitenkin todetaan, että siirtymäsääntely edellyttää, että suunnittelu on jo edennyt pitkälle ennen uuden lain voimaan tuloa ja rakentaminen alkamassa, esimerkiksi tehty rakennusurakoitsijan kanssa sopimus tai sopimukset.

Siirtymäsäännöstä ei siis ole tarkoitettu käytettäväksi vedätykseen vaan sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa myös rakentaminen on selvästi ollut alkamassa uuden lain voimaan tullessa.

Kun Riistaveden Savulahden urakkasopimukset on tehty ja viemärin rakentaminen aloitettu vasta vuoden 2015 puolella, listatut edellytykset eivät täyty eikä siirtymäsäännöstä siis voida soveltaa.

Kaupungilla on kuitenkin asiasta toistaiseksi erilainen tulkinta. Miksi ja mihin perustuen? Olisikohan lain perustelut jääneet tutkimatta?

Voi myös aivan aiheellisesti kysyä, kenen etu tuo kaupungin kanta ja menettely on? Ei ainakaan kuntalaisten.

Matti Pohjolainen

Eläkeläinen

Riistavesi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Säännöstelytalouteen ei palata

Totta vai painajaisunta?

Arkkitehtuuri, karkkitehtuuri ja parkkitehtuuri

KYS laittaa laskut perintään

Välttämätöntä toimintaa tulevaisuutta ajatellen

Onko oikeasti järkevää?

Kuluerä vai tulonlähde?

Alijäämä(i)stä ajattelemista Suomen tulevaisuudesta

Maanviljelijä tuntee luonnontalouden lait

Lähiomainen sairauden kuplassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.