Lihavat vuodet takana

Valtion tulo- ja menoarvion laadinta on jokasyksyinen näytelmä, jossa toistuvat samat kuviot.

Meillä on kaksi suurta tulokertymää. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut sekä tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. Niistä edelliset ovat jo suurempia, ja yhteensä kaikki verot ovat noin 37,3 miljardia. Sekalaisia tuloja valtiolla on 4,4 miljardia, korko- ja myyntituloja vajaa 2 miljardia sekä lainoja runsas 2,6 miljardia.

Näillä tuloilla olisi kyettävä maksamaan menot, joista suurimmat syntyvät sosiaali- ja terveysministeriöstä (15 miljardia). Se on liki tuhat miljoonaa euroa enemmän kuin maksamamme tulo- ja varallisuusveromme. Olemme eläneet yli varojemme.

Toinen suuri ministeriö on eläkkeitä ja mm. EU-jäsenyytemme maksava valtiovarainministeriö (7,3 miljardi). Sosiaaliministeriö maksaa mm. kansaneläkkeen ja maatalousyrittäjien eläkkeet. Yhteensä eläkkeet ja korvaukset ovat pienempi osa valtion menoja kuin mitä usein oletetaan. Ne ovat liki samaa luokkaa kuin koko opetusministeriön budjetti.

Pääosan sosiaali- ja terveyshallinnon menoista nielee kuntien sosiaali- ja terveyshuolto (6 miljardia). Eläkkeet ovat tästä noin puolet, ja kansaneläke samaa kokoluokkaa kuin vaikkapa perhe- ja asumiskustannukset. Kuntien saama tuki on yhtä suuri kuin kolmen keskisuuren ministeriön yhteinen budjetti (työ- ja elinkeino, maa- ja metsätalous, maanpuolustus).

Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää valtion panostus kuntien liittämiseen ja sosiaalimenojen leikkaamiseen.

Pienimmän ympäristöministeriön budjetti on vain 0,34 miljardia, jolla olisi saatava kuntoon muun muassa metsät, kulttuurimaisemat, harjut, saaristo, suot, järvet, Itämeri, kaavoitus ja maankäytön säätely sekä varauduttava ekokatastrofiin. Kovin on suuri epäsuhta esimerkiksi ympäristöministeriön rahoituksella ja valtion osuuteen sairasvakuutuksista. Puolustusvoimain pelkkä hallintokin vie tuplasti ympäristöministeriön kulut.

Kahdeksan ministeriötä kuluttavat kolmanneksen siitä mitä kolme suurinta, ja sosiaali- ja terveysministeriö enemmän kuin kahdeksan ministeriötä yhteensä.

Kun lama jatkuu, ja yhä suurempi osa suurista ikäluokista jää eläkkeelle, ei ole epäilystä missä joudumme tekemään rajuja leikkauksia. Tulojen lisääminen veroja kantaen kahta eri kautta ei ole mahdollista siinä määrin kuin menojen kasvu on jo räjähtänyt käsiimme.

Joudumme pohtimaan budjetin rakennetta uudelleen tavalla, jossa passiivisten ja indekseihin sidottujen menojen ja korvausten osuttaa joudutaan kierrättämään aktiivisemman toiminnan tuloja ja terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia korostavalla tavalla. Joudumme tinkimään elintasostamme, tai oikeammin arvioimaan sen "onnellisuutta" tuovaa merkitystä toisin kuin takavuosina.

Emme voi millään maksaa kasvavia menojamme jo seuraavan hallituksen aikana yli sen, mitä tienaamme ja veroina palautamme ns. passiiviväestön käyttöön. Tältä osin perinteinen käsite hyvinvointivaltiosta on unohdettava siinä, missä sitä rakentanut perinteinen politiikka on jo kokenut uskottavuudessaan haaksirikon.

Matti Luostarinen dosentti Forssa

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Verenvaihdolla kohti toimivampaa eduskuntaa

Turpeentuotannosta on pidettävä kiinni

Pääsisinkö lääkäriin, onko rahaa maksaa vuokra?

Politiikka pilasi soten ja metsänhoidon

Ratkaisu löytyy kotimaasta

Maakunnan lapsiperheet uudistusta vailla

Nuorten on ryhdyttävä toimimaan

Hakkuukeskustelussa päästävä pintaa syvemmälle

Perheen tuki kannattaa aina

Huonosti tiedotettu muutos

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.