Liikaa velkaa

Vaalien alla poliitikoilla on taipumus vältellä vastaamasta ikäviin asioihin ja kääntää puheet aidan sijasta aidanseipäisiin. Tässä pelissä mediallakin on ollut oma roolinsa.

Tietysti Libyan kansannousu vaikuttaa Suomen kansainväliseen asemaan ja Euroopan rahoituskriisin vakausrahastoratkaisut talouteemme, mutta ne eivät voi olla jatkuvasti eduskuntavaalien keskeinen teema puolueiden välisissä keskusteluissa.

YK:n ja EU:n pöydissä tehdään päätökset ja meidän edun mukaista on olla niissä mukana.

Nostaisin vaalikeskustelujen keskeiseksi teemaksi julkisen talouden kestävyysvajeen ja ne mallit, joilla puolueet ongelmaan tarttuvat. Kysymys on meidän ja lastemme hyvinvoinnista.

Taloustutkijat ovat ilmaisseet huolestumisensa siitä, että puolueet eivät ole ottaneet tosissaan kestävyysvajetta. Ajatellaanko puolueissa, että vaaleissa ei menestytä tosiasioista kertomalla.

Tutkijoiden mukaan kestävyysvaje johtuu epäedullisesta huoltosuhteesta eli työssä käyvien kansalaisten määrä suhteessa työelämän ulkopuolella oleviin vähenee samaan aikaan, kun eläke- ja hoivamenot kasvavat.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja Pasi Holm on todennut, että tulevan vaalikauden talouspolitiikka ratkaisee, saadaanko 90-luvun lamaan verrattava julkisen talouden kestävyysvaje, tulojen ja menojen epätasapaino hallintaan.

Konjukturinstitutin tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen pani vielä paremmaksi. Politiikkojen ympäripyöreät puheet ja näkemykset kestävyysvajeen ratkaisusta merkitsevät sitä, että he eivät ole ymmärtäneet koko kestävyysvajetta.

Ymmärtämättömyys heijastuu myös poliittisiin puheisiin, kun todellista kestävyysvajetta vähätellään.

Näkemys, että suuri osa kestävyysvajeesta ratkaistaan talouskasvun avulla, on toiveajattelua.

Suomessa valtionvarainministeriö vastaa mm. valtionvelan hoidosta ja sen tieto on, että kestävyysvaje on tällä hetkellä yli 8 miljardia euroa ja ennusteen mukaan kasvaa yli 10 miljardiin euroon vuoteen 2015. Samanaikaisesti valtionvelka on kasvanut ennätys suureksi, 80 miljardiin euroon.

Tämä tarkoittaa mm. sitä, että jokainen suomalainen saa syntyessään 274 euron arvoisen äitiyspakkauksen ja yli 14 000 euroa valtion velkaa sekä kotikunnan velat päälle.

Perussuomalaisten hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisesitys, siirtyminen aikajanalla vuosikymmeniä taaksepäin, ei myöskään ratkaise julkisen talouden kestävyysvajetta.

Kun tähän populistiseen ajatteluun liitetään autoritäärinen kapitalismi, jossa poliittisella ohjauksella määritellään, mikä on oikeaa ja mikä väärää, ollaan kaukana pohjoismaisesta avoimesta demokratiasta ja globaalisesta toimintaympäristöstämme.

Ei pidä unohtaa, että taloutemme ja hyvinvointimme perusta on ollut ja tulee olemaan kansainvälisessä kanssakäymisessä, johon liittyy sitoutuminen mm. EU:n toimintaan.

Tehokkain keino kestävyysvajeen pienentämiseksi on yhteiskuntaa koskettavat rakenteelliset uudistukset, kuten työurien pidentäminen ja julkisen palvelutuotannon uudelleenarviointi sekä talouskasvua tukevat veroratkaisut.

Jaakko Asikainen Kansantalouden lehtori (el.) Kuopio

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Perustaso täyttyy Kuopiossa, mutta aina voidaan parantaa

Kuulokuntoutuksessa alueellista epätasa-arvoa?

Fysioterapeuttien virkoja hoitokoteihin

Lähipiirin hätää ei tunnisteta

Sydämen sivistystä päätöksentekoon

Revanssin paikka Puijon portaat

Maidontuotanto Suomessa alle pulavuosien

Tehtiinkö kyseenalainen sopimus?

Joka päivä on hyvä päivä liikkua

Future Savo pitää esillä myös pehmeitä arvoja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.