Maakunta- kaupunki

Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen eli kunta- ja palvelurakenneuudistuksen.

Hankkeen tarkoituksena on uudistaa ohjaavan puitelain nojalla kuntien palvelutuotantoa sekä ohjata kuntia tarpeelliseksi nähtäviin kuntaliitoksiin.

Hankkeen alkuvaiheessa käytiin kovaa poliittista kädenvääntöä kolmesta eri mallista, jolla uudistusta lähdettäisiin toteuttamaan. Oli peruskuntamallia, palvelupiirimallia ja aluekuntamallia.

Mallit jakoivat keskustelussa kovastikin mielipiteitä niin poliittisen näkökannan kuin mielipiteen esittäjän eturyhmän mukaan.

Keskustaa on syytetty Paras-hankkeen jarruttelusta. Kuitenkin keskustalainen kuntaministeri oli henkilö, joka esitti radikaaleinta 20-25 aluekuntaan perustuvaa mallia. Tämä malli sai laajalti tyrmäyksen keskustelussa - myös keskustalaisilta kuntapäättäjiltä.

Kaikkein kovimpia vastustajia olivat kuitenkin kuntajohtajat esimerkiksi Pohjois-Savossa. Malli olisi tarkoittanut, että maakunnat olisivat poistuneet ja niiden tilalle olisivat tulleet suuret aluekunnat, kuten esimerkiksi Pohjois-Savon tapauksessa Kuopio.

Paras-hanke on monen eri tahon mielestä edennyt Pohjois-Savossa liian hitaasti. Yhteistyömuodoista on tullut alueellisesti monelta osin repaleisia ja hallinnot ovat hajautuneet moniin eri paikkoihin.

Toisaalta on nähty, että muuhun maahan verrattuna kuntaliitoksia on tapahtunut liian vähän. Kuopion nähdään jäävän myös varjoon suurien kaupunkien väestökehityksessä ja sitä kautta sen ja koko Pohjois-Savonkin kilpailukyvyn heikkenevän.

Tarkastellessamme isoimpien kaupunkien väkilukuja huomataan, että Kuopio pääsee Oulun ohi kuudenneksi vain, jos siihen liitetään koko keskinen Pohjois-Savo. Tämän suuruisilla liitoksilla olisi ainoastaan merkitystä tarkastellessamme koko valtakunnan mittakaavaa.

Kolmen kunnan mallissa vaarana on, että erityisesti Varkauden kaupungin vaikutusalue jää liian ohueksi.

Toisaalta päättäjät jäävät edelleen kiinni laatikko- ja hallintoleikkeihin.

Kysymys siitä, mikä kunta kuuluu mihinkin suurempaan kaupunkiin, on erityisesti rajapinnoilla vaikeaa. Kuopioon haluajia voisi tässä mallissa olla yllättävänkin paljon.

Käynnistetään hanke "Kuopio, Manner-Suomen suurin 2017". Ajatuksen pohjan toi esille Pohjois-Savon ely-keskuksen johtaja Kari Virranta (SS 17.6.).

Kuopio kasvaa tällä kehitysaskeleella Manner-Suomen suurimmaksi ja Helsingin jälkeen Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi. Tämä malli olisi tasapuolisin koko Pohjois-Savon väestölle keskustelun pohjaksi.

Yhden kunnan alueella on palvelut taattava tasapuolisina kaikille kuntalaisille. Toisaalta kehittämisintressit olisivat myös yhtä vahvat joka puolella.

Maakuntataso vaihtuisi kerralla kuntatasoksi. Voisimme valita suorilla vaaleilla koko maakuntaa eli Kuopion kaupunkia johtavan valtuuston.

Vastapainona tälle voisi olla lähidemokratiaa vahvistavat vaaleilla valittavat neuvostot.

Uskon keskustan olevan valmis koko maakuntaa kattavan Kuopion selvitystyöhön. Selvitys voisi alkaa päätösten jälkeen vuonna 2011.

Jos maakunta päätyisi myönteiselle kannalle, voisi uusi uljas 250 000 asukkaan Kuopio aloittaa kaupunkina vuonna 2017 siirtymäajan jälkeen.

Kimmo Valta Toiminnanjohtaja Pohjois-Savon Keskusta

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Öljyn loppumisesta ilmastonmuutokseen

Sähkömarkkinalaki sallii kyseenalaisia keinoja

KYSillä on viisi eri ruoka-annoskokoa potilaiden tarpeiden mukaan

Jos aikaa olisi jäljellävain muutama tunti

Lukijan runoIhanat kesäkukat takapihan valloittaa.Krassit, malvat ja kehäkukat, ovat kuin jotakinuskomatonta väriunelmaa.

Pohjois-Savon asuttaminenalkoi jo 1400-luvulla

Kutsumattomat vieraat pistäytyvät kesämökillä

Kauraruokatrendiin liittyy ristiriita

Pielaveden malli näyttää maaseudun mahdollisuudet

Turpeenpoltto lopetettava ja metsähakkuita vähennettävä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.