Maaseudun näivettymisen lyhyt oppimäärä

Juuret ovat 1920-luvulla, kun isännät kirkkoreissuillaan esittelivät ensimmäisiä niittokoneitaan. Alkutuotanto tulee toimeen yhä pienemmällä joukolla korvaten ihmisen fyysisen työn koneilla. Maatalous ei entisellä tilakoolla ole kyennyt tarjoamaan riittävää elintasoa. Rakennemuutos näkyy yhä harventuvina toimivina maatiloina ja näin väen vähenemisenä.

Työtilaisuuksien väheneminen on merkinnyt maaseudun ”liikaväestön” siirtymistä heikosti koulutettuina jo 1920-luvulta lähtien ulkomaille töihin, joita oma väestö vältteli. Nykyisin merkittävin muuttosuunta on maaseudulta kaupunkeihin.

Syntyvyyden lasku 1970-luvulta lähtien on kärjistänyt suurten ikäluokkien yhteiskunnallista painolastia etenkin maaseudulla. Ikääntyvän väestön terveydenhoitokulut ovat kasvava kuluerä.

Ammattikoulujen lakkauttaminen kirkonkylistä näkyy työvoiman saatavuuden heikkenemisenä ja usein rajoittaa yritysten halua laajentaa tai ylipäätään sijoittua maaseudulle. Lukiokoulutus on tärkeä arvo kunnan imagolle, antaen valmiuksia ja siivet, jotka kantavat usein oman pitäjän ulkopuolelle ja myös maailmalle yliopisto-opintojen jälkeen.

Aivovuotoa ei tapahdu vain valtioiden välillä, vaan se on merkittävä tekijä kaupungin ja maaseudun välillä, usein maaseudun tappioksi.

Digitalisaation eteneminen on merkinnyt valtion virastojen siirtymistä kaupunkeihin, viimeisenä Kelan toimistot. Pankkitoiminta on pääosin siirtynyt tai siirtymässä isompiin yksiköihin. Erikoisliikkeitten ja liiketilojen tyhjät kiinteistöt ovat yleinen näky kirkonkylien katukuvassa.

Globaali kilpailu on merkinnyt työvoimavaltaisten yritysten siirtymistä halvemman palkkatason maihin. Teollisuuden vastaus kansainväliseen kilpailuun on ollut automaatio. Tuotetaan enemmän yhä pienemmällä joukolla.

Kiinteistöjen arvon romahtaminen on tosiasia ja tulee kiihtymään. Nuoret eivät uskalla rakentaa maaseudulle, vaan hankkivat asunnon kaupungista ja kulkevat töissä maaseudulla.

Kaiken edellämainitun seuraus on maaseudun väestön väheneminen ja ikärakenteen yhä kärjekkäämpi vanheneminen. Edellämainitut seikat merkitsevät vääjäämättä kunnille verovarojen laskua. Veroäyrin korotuksen lisäksi kunnat pyrkivät tekemään kaikkensa välttääkseen joutumasta kriisikunnan kategoriaan. Joissakin kunnissa on käynnissä kiinteistöjen pinta-alojen tutkinta ajatuksena nostaa kiinteistöveroa yhä arvottomammiksi käyvissä kiinteistöissä.

Vesimaksujen korotukset ovat ainakin osittain piiloverotusta. Hulevesien käsittelymaksusta on tullut tai tulossa uusi rasite kuntalaisille.

Kunnat purkavat tarpeettomaksi jäävää kiinteistömassaa ja palvelutason takaamiseksi rakentavat uutta homepesien tilalle. Talousahdingossa kunnat ovat kaavoittamassa viimeisiä asutuskeskusten läheisiä vapaita rantoja asukkaiden houkuttelemiseksi. Näin ollaan viemässä yksi väestöä sitova keskeinen arvotekijä, lähiluonto.

Työssäkäyvän väestönosan osuuden lisääminen on ydinasia väestörakenteen korjaamiseksi. Yritystoiminta on noussut keskiöön kunnissa.

Matkailu on ollut monen paikkakunnan pelastus työvoimavaltaisena alana. Saimaan alueella on potentiaalia kehittää matkailua edelleen. Yhteistyö ja innovatiivisuus ovat keskeisiä alan kehittämiseksi edelleen.

Ilmastonmuutoksella on paljon tarjottavaa ajatellen maaseutua. Metsäteollisuuden uudet innovaatiot lisäävät puun kysyntää ja nostavat näin metsiemme arvoa. Ruokatuotannon arvo tullee kasvamaan maapallon vaikeutuneiden satonäkymien vuoksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Kutsumattomat vieraat pistäytyvät kesämökillä

Kauraruokatrendiin liittyy ristiriita

Pielaveden malli näyttää maaseudun mahdollisuudet

Turpeenpoltto lopetettava ja metsähakkuita vähennettävä

Turvallisuutta, tarkoitustaja ajatuksen vapaata lentoa

Jynkän koulun remontti ei näytä etenevän

Savonlinnan historia on myös Kuopion historiaa

Taideaineet osaksi ylioppilastutkintoa

Presidenttikin saattaa tarvita pyydysluvan

Puolueita pitäisi karsia ja yhdistellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.