Mallikasta yritystukea

Jouko Juutilainen esittää kriittisen kannanoton artikkelissaan ”Riskiraha tuottaa pahoja huteja” (SS 15.9.2012) yritystukien vaikutuksista Savossa. Artikkelissa viitataan Keitele Forest konsernin saamiin yritystukiin. Artikkeli antaa puutteellisen ja osittain virheellisen kuvan yhtiölle myönnetyistä yritystuista.

Mainittu 2,7 miljoonan euron yritystuki on myönnetty Keitele Engineered Wood Oy:lle vuonna 2004 liimapuutehtaan investointihankkeeseen, jonka summa ylitti 15 miljoonaa euroa. Investoinnilla on lisätty savolaisen puun käyttöä jalostamalla sitä insinööripuutuotteiksi. Kyseessä oli uuden liiketoiminnan perustaminen ja hankkeeseen sisältyi merkittäviä riskejä.

Kehittämisavustusta ei ole käytetty perustuotannon lisäämiseen, kuten Juutilainen kirjoituksessaan antaa ymmärtää. Myönteisen tukipäätöksen on tehnyt talouspoliittinen ministerivaliokunta maakunnan päättäjien tuen saattelemana. Hankkeelle asetetut työllisyysvaikutukset sekä liiketoiminnan tavoitteet saavutettiin etuajassa. Kyseessä on kaikilla mittareilla mitattuna erittäin onnistunut ja perusteltu tukipäätös.

30-vuotisen historiansa aikana Keitele Group on saanut aikaan 1,25 miljardin euron liikevaihdon, investoinut 130 miljoonaa euroa, maksanut palkkoja 130 miljoonaa euroa sekä valmistanut yli 5 miljoonaa kuutiota sahatavaraa ja jalostettuja puutuotteita.

Olemme käyttäneet 12 miljoonaa kuutiota tukkia ja maksaneet kantorahaa 600 miljoonaa euroa. Keitele Group on maakunnan suurin tukkipuuta käyttävä yritys, joka tuo maakuntaan yli 75 miljoonan euron vuosittaiset vientitulot. Työllistämme suoraan 300 henkilöä ja lisäksi urakoitsijoidemme välityksellä toiset 300 henkilöä.

Maailmanmarkkinoiden syklien negatiiviset vaikutukset eivät ole Keiteleellä tuntuneet, emme ole historiamme aikana lomauttaneet tai irtisanoneet henkilöstöämme. Pitkälle ulottuvat heijastusvaikutukset maakunnan talouteen ovat ehdottomasti positiiviset.

Kaikkea tätä hyvää ei luonnollisestikaan ole yhdellä yksittäisellä yhteiskunnan tuella saatu aikaan. Tässä tapauksessa kuitenkin positiivisella yritystukipäätöksellä on luotu työtä ja toimeliaisuutta maakuntaan.

Puutuoteteollisuus on globaali toimiala, jossa kilpailu on kovaa. Kilpailevissa tuottajamaissa metsät ovat usein valtio-omisteisia ja puuta tarjotaan jalostajille valtion metsistä muodollista korvausta vastaan, esimerkiksi Kanadassa kantohinta on noin 5 euroa/puukuutio.

Lisäksi kilpailijamaissa tuetaan saha- ja puutuoteteollisuutta lukuisin eri menetelmin, muun muassa sähkön syöttötariffein, investointiavustuksin sekä työllistämistuin.

Suomen metsän kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiota, josta hyödynnetään, hakataan vain noin puolet. Savossakin puolet vuotuisesta kasvusta jää metsiin. Valtio on investoinut metsien kasvuun mittavia summia jo vuosikymmenten ajan, muun muassa kemera-tukeen on varattu vuodelle 2012 valtion budjetissa 68 miljoonaa euroa. Pelkkä kasvu ei vielä saa aikaan toivottuja vaikutuksia, vaan puuta pitää myös jalostaa!

Valtion panostuksia tarvitaan jatkossakin metsäklusterin jalostusarvoa lisääville hyville ja elinkelpoisille hankkeille. Suomen kansallisen ja Savon edun mukaista olisi lisätä puun vuotuista käyttöä vähintään 25 prosentilla. 15 miljoonan kuution puun käytön lisääntyminen loisi tuhansia ja taas tuhansia uusia työpaikkoja Suomeen sekä toisi kipeästi tarvittavia vientituloja sekä hyvinvointia myös Savoon.

Ilkka Kylävainio

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Yliopisto-opetusta muokattava

Varhaiskasvatuksessa tarvitaan lastenhoitajia

Brysselin viikkokatsaus

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Veroistako löytyy pelastus?

Akateemisesti koulutettujen riisto jatkuu

Toteutukseen tarvitaan asennetta ja navigaattoria

Kasvukeskusten ulkopuolistakaan Suomea ei kurjisteta

Joka päivä on hyvä metsäretkipäivä

Eläkelupaus rotanloukkuna uudessa hallitusohjelmassa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.