Matematiikan tarve kasvaa, mutta osataanko sitä tarpeeksi?

Yle uutisoi 26.10., että ”Tekniikan opiskelijoita revitään hyväpalkkaisiin töihin, mutta sekään ei riitä täyttämään teknologiateollisuuden tarpeita.”

Isossa artikkelissa ei sanallakaan mainita matematiikkaa, ja että juuri pula pitkän matematiikan hyvin suorittaneista opiskelijoista aiheuttaa tekniikan alan työvoimapulaa. Opiskelupaikkoja jää vapaiksi ja opintoja keskeytetään.

Olen saanut käsityksen, että matematiikan ja fysiikan opintoja kevennetään kaikissa peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa, myös yliopistojen teknillisissä tiedekunnissa ja ammattikorkeakouluissa.

Dosentti Osmo Pekonen lainasi artikkelissaan Pythagoraan lause pysyy (SS 21.10.) ranskalaista esseistiä Jean-Paul Brighelliä, joka on sanonut suomalaisten menestyksestä soveltavissa tieteissä: ”Ne synnytti järjestelmä, jossa opeteltiin kunnolla perusasiat eikä tyydytty hypistelemään älypuhelimen nappuloita. Nyt he luopuvat siitä mikä teki heistä rikkaita: heistä on tuleva kerjäläisiä – ja meistä heidän mukanaan.”

Toivon, että Pekosen kirjoitus tavoittaa mahdollisimman monen koulutusasioihin vaikuttajista.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Ykkösaamussa (Yle 19.10.), ettei hän usko uuden opetussuunnitelman olevan syy heikkoihin oppimistuloksiin. Pekosen artikkelista voi lukea, millaista on meno nykykoulussa.

Saamani palautteen ja lehtikirjoitusten mukaan uusi opetussuunnitelma ja sen tulkinnat ovat jättäneet oppimisessa ja arvioinnissa paljon vastuuta lapsille ja kodeille.

Koska kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta tukeen, seuraa eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Eniten tuosta kärsii kontaktiopetusta vaativa matematiikan oppiminen.

Kolme vuotta sitten tehty kysely ammattikoulun opettajille osoitti, että lähes 83 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että uusien opiskelijoiden matemaattiset taidot ovat heikot tai hyvin heikot.

Peruskoulupohja matematiikassa saattaa vaikuttaa ratkaisevasti loppuelämään. Heikot taidot erityisesti matematiikassa on suurin syy ammattiopintojen keskeyttämiseen.

Oppivelvollisuusiän noston sijasta kannattaisi panostaa ensin peruskoulun matematiikan opetukseen ja oppimiseen sekä kymppiluokkiin, joista on hyviä kokemuksia muun muassa Kouvolasta. Tällaista viestiä on tullut myös ammattiopistojen rehtoreilta ja opettajilta.

Matematiikan osaamisen alamäki jatkuu ja matemaattisten aineiden opettajistakin on jo pula. Matematiikalla on vaikea päästä julkkikseksi ja mediaan.

Filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden tohtori Osmo Pekosella olisi meriittiä matemaatikkona, historioitsijana ja kirjailijana. Hän on Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen matematiikan dosentti, Oulun yliopiston tieteenhistorian dosentti sekä Lapin yliopiston sivistyshistorian dosentti. Olisiko hänessä tulevaisuuden opetusministeri?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Toiminnan ja talouden moniottelija

Runsaasti hyötyjä saatavilla, mutta myymään ei pidä lähteä

Perustelut veronkorotuksiin ontuvat pahasti

Veljeä ei saa jättää myöskään rauhan aikana

Vallasta luopuminen näkyy olevan vaikeaa

Tämäkö on sitä uskottavaa politiikkaa?

Itsenäisyyden sävyerot ovat tasaantumassa

Ei Rinnettä tunnustelijaksi

Vahvistaa perheiden yhtenäisyyttä

Huippukoulutusta ei enää haluta antaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.