Mielikin lämpimäksi ilmastopäätöksillä

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ”ei uhkana kokenut”, kun vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri, intersektionaalinen feministi Maria Ohisalo ilmoitti pääministerille, että vihreät jättää hallituksen, jos ilmastopäätöksiä ei syksyllä synny ( Iltalehti 28.6.).

Ohisalo tehosti vaatimustaan kaiken lisäksi lähettämällä asiasta twiitin sunnuntaina 28.6. kello 18.40: ”Ilmastopäätökset ovat hallituksen koossa pysymisen ehto – vihreät edellyttää uusia päästöleikkauksia syksyllä. Jos pysähdytään tai mennään taaksepäin, meidän pitää miettiä vakavasti hallituksessa olemistamme.”

Matti Vanhanen luottaa hallituksen löytävän budjettiriihessä yhteisen sävelen ilmasto- ja ympäristötoimista. Pienintä yhteistä nimittäjää kannattaa lähteä etsimään sieltä, mistä se on löydetty aiemminkin (IS 4.7.).

Jo 1990-luvun laman aikana vaikuttanut pitkämielinen konkaripoliitikko ilmoitti, ettei vihreiden kannata hötkyillä. Ilmastotoimet tehdään siten, että niillä edistetään samalla taloutta, työllisyyttä ja alueellista kehitystä. Hän on vakuuttunut siitä, että ilmastopolitiikan osalta Suomi kuuluu maihin, jotka EU:ssa pääsevät vuoteen 2030 mennessä tavoitteisiinsa.

Mitä nuo työllisyyttä lisäävät ilmastopolitiikan keinot voisivat olla? Otan yhden esimerkin.

Öljylämmittäjät, joista pääosa on eläkeläisiä, ovat huolestuneita hallitusohjelman esityksestä, jossa öljyn käytöstä lämmityskäytössä luovutaan 2030-luvun alkuun mennessä. Lämmitysmuodon vaihtaminen maksaa keskimäärin 10 000–20 000 euroa. Öljylämmittäjien määrä on viime vuosina pienentynyt noin 5 000 asunnon vuosivauhdilla. Lämmitysenergiayhdistys arvioi Suomessa olevan vielä noin 130 000 öljylämmitteistä rakennusta.

Sähkölämmitykseen muuttaminen olisi halvin vaihtoehto (alle 5 000 euroa), joka ei mielestäni kannata ainakaan Carunan sähkönsiirtoalueilla. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kaukolämpö, missä sellaisen verkon tuonti on mahdollista, maalämpö tai ilmavesilämpöpumppu. Hybridilämmitysmuotoa ei saa unohtaa, siinä toinen puoli tulisi biopolttoaineesta.

Pientalojen öljylämmityksen aiheuttama hiilidioksidipäästö on kaksi (2) prosenttia Suomen fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Maamme olosuhteet huomioon ottaen jokin lämmitysmuoto tarvitaan kosteisiin sekä pakkaskausiin, joten päästöt eivät milloinkaan täysin nollaudu.

ARA myöntää avustuksia muutostöihin, jotka parantavat talon energiatehokkuutta. Omakotitalon öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseen on mahdollista saada tukea 4 000–6 000 euroa.

Eliniänodotteen perusteella soisin tuen olevan vielä suurempi eläkeläisen ollessa remontin tekijä, esimerkiksi 30–40 prosenttia kustannuksista. Korona-pandemia osoitti, että hajaseutu etätyömahdollisuuksineen on haluttua asuinaluetta. Juuri siellä on iso osa öljylämmitteisistä taloista.

Suomi nousuun yhdessä yli puoluerajojen päätösyhteistyötä tehden. Tässä tapauksessa lämmityksen muutostöitä tukemalla, kehittämällä ja tekemällä.

Lopuksi, en kannata twiiteillä uhkailemista. Näin tärkeistä asioista pitää puhua kasvokkain.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Miks(ei) Mikkeli? Asuinpaikan valinta ei olekaan aivan helppoa

Sähköautoja halutaan valmistuttaa vaikka väkisin

Hyöty pantava investointeihin

Kivestä leipää

Ohjausta hyvinvointia edistäen

Tuulivoimalan lavat eivät ole vaarallisia

Monipaikkaisuus on suuri hyöty

Valta valuu EU-kolonialisteille

Tarpeetonta tavaraa on liikaa

1500-luvun hallintomalli ei toimi nykyajan ympäristössä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.