Naispappeus oli kirkon oma päätös

Ensimmäiset 92 naista vihittiin pappisvirkaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 20 vuotta sitten samana päivänä kaikissa tuomiokirkoissa Oulua lukuun ottamatta. Suurin osa heistä oli kirkkoa pitkään palvelleita lehtoreita, joiden koko kutsumus otettiin nyt todesta.

Nykyisin noin kolmannes papeista on naisia. Kirkkoherran viroissa meitä on 42, vajaat kymmenen prosenttia. Myös Ruotsin kirkossa on juhlavuosi. Vuonna 1958 pappisvirka avattiin naisille valtiopäivien päätöksellä ja ensimmäiset vihittiin 1960. Ruotsin kirkon papeista naisia on reilu neljännes.

Suomessa päätös oli kirkon oma, koska Suomessa ei ole valtiokirkkoa. 1950-luvulta lähtien asiaa käsiteltiin kirkon hallinnossa ja komiteoissa ja toki myös yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Vuonna 1963 perustettiin naisteologille tarkoitettu lehtorin virka. Pappisviran avaamisesta naisille äänestettiin kirkolliskokouksessa vuosina 1963, 1976, 1984 ja 1986.

Vuoden 1986 päätöstä edelsi perusteellinen ja laaja keskustelu, jossa annettiin tilaa eri näkemyksille. Erityisesti 1980-luvun keskustelun avoimuuteen vaikutti apulaisprofessori Eero Huovisen tutkimus "Nainen ja pappisvirka" (1979).

Huovinen analysoi naispappeuden puoltajien ja torjujien raamatullisia, opillisia ja naisen asemaa koskevia perusteluita kiihkottomasti. Jälkeenpäin voi arvioida, että juupas-eipäs -asetelmasta päästiin eteenpäin.

Kirkolliskokouksen päätökseen liitettiin ponsi, jonka alkuperäinen tarkoitus oli rakentaa yhteyttä. Ponsi antoi myös torjujille oikeuden toimia kirkossa.

Se kehotti kaikkia keskinäiseen yhteistyöhön ja varjelemaan kirkon ykseyttä. Tämä torjujilta tuntuu vuosien varrella unohtuneen, kun yhteyden rakentaminen on jämähtänyt ristiriidan ylläpitämiseksi.

Jos joku ei voi astua naisen kanssa samalle alttarille vihittäväksi pappisvirkaan tai palvelemaan siinä virassa, teologisesti ja käytännöllisesti on kyse hajaannuksesta kirkon sisällä, ei ykseyden varjelemisesta.

Paula Närhen tutkimuksessa "Kun alttari erottaa" (2006) selvitettiin erilaisten virkanäkemysten aiheuttamia ristiriitoja kirkossamme. Tutkimuksen mukaan vakavia ongelmia on vähän ja torjujien määrä on laskenut.

Huolestuttavaa oli kuitenkin asenteiden koveneminen ja kärjistyneet ristiriidat. Valitettavasti ne saavat runsaasti tilaa julkisuudessa.

Se antaa vääristyneen kuvan vastakkain asettelua koskevan keskustelun jatkumisesta kirkossa, kun suurimmassa osassa seurakuntia miehet ja naiset työskentelevät rinnakkain tasavertaisina Jumalan sanan ja sakramenttien palvelijoina.

Luterilaisen virkakäsityksen mukaan Jumala on asettanut pappeuden, jotta ihmiset tulisivat tuntemaan pelastavan evankeliumin.

Kristus on lupauksensa mukaan läsnä puhtaasti julistetussa Sanassa ja oikein jaetuissa sakramenteissa riippumatta viranhaltijan sukupuolesta tai muista ominaisuuksista. Tämä kyllä edustaa Kristusta, mutta ei sen kautta, mitä hän on, vaan sen kautta, mitä hän tekee.

Kotimaan nettikeskustelussa joku arvosteli näitä 20-vuotisjuhlia ja kysyi, milloin vietetään miespappeuden 2000-vuotisjuhlia. Haaveilen kirkon yhteisestä juhlasta ja arjesta, jossa pappeutta ei perustella sukupuolella.

Unelmieni kirkossa palvellaan Jumalaa ja ihmisiä naisina ja miehinä, pappeina ja seurakuntalaisina tasavertaisesti siinä hengessä, jonka Paavali puki sanoiksi jo 50-luvulla galatalaisille: "Yhdentekevää, oletko... mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi." (Gal. 3)

Jaana Marjanen Kirkkoherra ja lääninrovasti Kuopio

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Valinnaisuutta ei saa rajata

Vielä enemmän tornitaloja Kuopioon?

Asunnottomuus ei kuulu Kuopioon

Perustaso täyttyy Kuopiossa, mutta aina voidaan parantaa

Kuulokuntoutuksessa alueellista epätasa-arvoa?

Fysioterapeuttien virkoja hoitokoteihin

Lähipiirin hätää ei tunnisteta

Sydämen sivistystä päätöksentekoon

Revanssin paikka Puijon portaat

Maidontuotanto Suomessa alle pulavuosien

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.