Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen kuntien pelastamiseksi

Jo pitkään on uutisoitu kuntien heikkenevistä talousnäkymistä ja olemattomiin vajoavasta syntyvyydestä sekä varsinkin maaseutukuntien kiihtyvästä väestöpaosta.

Heikkenevät huoltosuhteet ja väestön terveydenhuollon kustannukset ovat syöksemässä monet kunnat kriisin partaalle. Talouden alijäämäisyys vaivaa koko maata mutta pahin tilanne on maan syrjäseuduilla.

Ennusteet verokertymistä ja valtionosuuksien riittävyydestä ovat kunnissa olleet ylioptimistisia ja jotkut pitävät verokorttiuudistusta ongelmien keskeisenä syynä.

Valtio on kiiruhtamassa apuun lisäämällä valtionosuuksia, mutta ovatko lisäykset riittäviä ja tarpeeksi nopeita, jää nähtäväksi. Myös itse valtion talousnäkymien arvioidaan heikkenevän huononevien suhdanteiden ja epävarman työllisyyskehityksen myötä.

Monissa kunnissa onkin herätty pohtimaan, miten paikallistasolla sisäisesti voitaisiin vaikuttaa oman kehityksen suuntaan.

Ollaan jälleen tauon jälkeen nostettu esiin kestoaihe kuntaliitoksista ja toisaalta omaehtoisesta markkinoinnista seudun tunnettuuden lisäämiseksi.

Myös synnytystalkoista ovat jotkut hehkuttaneet, mutta olisiko siitä apua jo nyt vaivaavaan huoltosuhdeongelmaan ja työvoimapulaan? Perheitä on silti hyvä kannustaa lasten hankintaan.

Syrjäseutujen markkinointia on aika ajoin harjoiteltu houkuttelukirjein, joita on postitettu alueelta aiemmin poismuuttaneille. Tulokset ovat valitettavasti olleet olemattomia. Nyt panoksia korotetaan näyttävällä televisiomainonnalla, ja mikäli kohderyhmät on valittu oikein ja on muistettu tehdä kotiläksyt, tuloksia on lupa odottaa.

Mitä kuntaliitoksiin tulee, se ei edelleenkään ole kovin suosittu ajatus paikallisten asukkaiden keskuudessa. Vähenevien palveluiden arvioidaan heikkenevän entisestään kuntaliitoksien suurimpien kuntien hyväksi. Näin varmasti kävisikin, mutta hyödyksi kuitenkin jäisi hallinnon päällekkäisyyksien poistuminen ja aidompi alueellinen yhteistyö.

On totta, että usean köyhän yhdistäminen ei lisää varallisuutta ja siksipä liitosajatukset tulisikin toteuttaa ajoissa ennen viimeisintä pakkoa.

Peruskunnat ja aktiiviset seutukunnat ovat tärkeitä paikallisen yritystoiminnan ja alueen elinvoiman säilyttämisen kannalta. Vain paikalliset päättäjät ja kuntaviranomaiset tietävät parhaiten alueensa yritysten tarpeet ja voisivat parhaiten niihin vaikuttaa.

Myös yritysten henkilöstön ja muun väestön hyvinvoinnin ja viihtyvyyden osalta vain sijaintikunta voi tarjota halutut ratkaisut. Mikäli tähän järjestelytyöhön ei kunnilla riitä resursseja, voidaan heittää toiveet kehittymisestä ja kasvusta.

Edellisellä hallituskaudella luotiin uskoa talouden ehtymättömyydestä puhumalla sote-uudistuksesta ja sen järjestelyn ja rahoitusvastuun siirtämisestä maakunnille ja valtiolle.

Nyt kun tuo sote-keskustelu aikeineen näyttää tyrehtyneen, onko koko palvelurakenne palaamassa entisiin uomiinsa ja pääsääntöisesti kuntien harteille? Jos näin on, tähän kuntien taloutta eniten syövään ja alati kasvavaan kuluerään tulisi yhdessä löytää kestävät ratkaisut.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja arvioidakseen, etteivät nykymenolla monetkaan maamme kunnista kykene selviytymään taloutensa tulevista haasteita.

Nyt on silti vielä hetki aikaa kivien kääntelyyn hyvien ratkaisujen löytämiseksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Faktan ja fiktion välisestä erosta

Henkilöstölle asetettava korkeat vaatimukset

Mikä on tosiasiassa ”terveellistä” ja ekologista?

Matematiikan tarve kasvaa, mutta osataanko sitä tarpeeksi?

Mikä on tärkeysjärjestys?

Työeläkkeet eivät voi seurata ansiotason nousua

Viides valtiomahti

Lisää myyntipisteitä Pohjois-Savoon

Paljastuuko arvopohjan väri?

KuPS keskuskentällä 2019

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.