Ongelmia vähätellään

Keskustelu ilmastonmuutoksesta käy kuumana. Hakkuita pitäisi rajoittaa ilmaston pelastamiseksi, mutta suomalainen metsäväki tahtoisi pikemminkin lisätä puunkäyttöä. Vaatimusten tueksi esitellään kuutiomäärälaskelmia, joissa metsänkasvu ylittää vuotuisen hakkuumäärän. Lukijaa voi kätevästi hämätä tilastoilla, joka sinänsä ovat totta, mutta irrotettu metsien kokonaisekologiasta.

Metsät ovat Suomen taloudelle tärkeitä. Metsäsektori on kasvanut linnakkeeksi, joka puolustaa rakenteitaan isoilla resursseilla. Metsähoitoon ja puunkäyttöön liittyvistä ongelmista ei haluta puhua. Monelle riittää vakuutteluksi slogan ”suomalainen metsänhoito on maailman parasta”.

Jo yli 50 000 nimeä kerännyt ”Avohakkuut historiaan” -kansalaisadressi on ollut oivallinen esimerkki metsäsektorin asenneilmapiiristä. Se sytytti vastakampanjan, jossa esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen asiantuntija kirjoitti Savon Sanomiin juttuja otsikolla Avohakkuut kuuluvat metsäluontoon (20.8.) ja Metsänhoito on ilmastoystävällistä (22.10.). Propagandistiset kirjoitukset syövät luottamusta Metsäkeskukseen tasapuolisena toimijana.

Jatkuvapeitteinen kasvatus on edelleenkin metsänhoidon paha sana. Se olisi monissa tapauksissa edullisinta paitsi ilmastolle, myös yksityiselle metsänomistajalle. Mutta selluteollisuudelle, esimerkiksi Finnpulpille, se olisi katastrofi, tuottaahan vallalla oleva jaksottainen kasvatus sellukattiloihin puoli-ilmaista raaka-ainetta. Tällaista status quota ei sovi metsäasiantuntijoiden keikuttaa. Ilmaston kannalta puiden kasvattaminen lyhytikäisiä sellutuotteita varten on erityisen haitallista.

”Metsät kuolevat pystyyn, jos niitä ei hakata.” Tähän tapaan kirjoitti lehden toimittajakin (Vesa Kärkkäinen, SS 1.11.) ehkäpä itse siihen uskoen. Mitenkähän Suomen metsät säilyivät hengissä tuhansia vuosia ennen suomalaista nykymetsänhoitoa?

Luonnon ekologiassa on ominaisuus, että kaikki käytettävissä olevat resurssit käytetään aina maksimaalisesti hyväksi. Tämä pätee myös hiilensidontaan. Tähän perustuu ilmakehän hiilitasapaino, jota nyt ihminen keikuttaa toiminnallaan. Puukuutioiden kasvattajan ongelma on, että hiiltä pyrkii luonnonmetsässä olemaan ”väärässä paikassa”.

Hiilipainotteisessa metsäkeskustelussa on luonnon monimuotoisuus jäänyt taka-alalle. Jaksollinen kasvatus muuttaa Suomen metsiä puuplantaaseiksi, joissa voi elää vain niukka lajisto. Avohakkuissa myllerretään joka vuosi luontoa 100 000 hehtaaria vuodessa eli ison lappilaisen kansallispuiston verran.

Suomenkin lajimäärät köyhtyvät huolestuttavaa vauhtia. Oma maakuntamme Pohjois-Savo on luonnonsuojelun häntäpäässä, metsämaasta on suojeltu vain 2 prosenttia.

Pekka Tenhunen

Tuusjärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Omalääkäri – paras lääkäri

Kohtuudella ja kotimaista

MetsästysSyöttisorsia ruokitaan ja sitten lahdataanSorsien syöttäminen ja syöttipaikalle metsästyksen nimissä teurastaminen on ikävää ja hyvin yleisesti harjoitettua metsästyksen alakulttuuria. ”Riistanhoidon” nimissä houkutellaan viattomat eläimet ruokail

Öljyn loppumisesta ilmastonmuutokseen

Sähkömarkkinalaki sallii kyseenalaisia keinoja

KYSillä on viisi eri ruoka-annoskokoa potilaiden tarpeiden mukaan

Jos aikaa olisi jäljellävain muutama tunti

Lukijan runoIhanat kesäkukat takapihan valloittaa.Krassit, malvat ja kehäkukat, ovat kuin jotakinuskomatonta väriunelmaa.

Pohjois-Savon asuttaminenalkoi jo 1400-luvulla

Kutsumattomat vieraat pistäytyvät kesämökillä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.