Ongelmia vähätellään

Keskustelu ilmastonmuutoksesta käy kuumana. Hakkuita pitäisi rajoittaa ilmaston pelastamiseksi, mutta suomalainen metsäväki tahtoisi pikemminkin lisätä puunkäyttöä. Vaatimusten tueksi esitellään kuutiomäärälaskelmia, joissa metsänkasvu ylittää vuotuisen hakkuumäärän. Lukijaa voi kätevästi hämätä tilastoilla, joka sinänsä ovat totta, mutta irrotettu metsien kokonaisekologiasta.

Metsät ovat Suomen taloudelle tärkeitä. Metsäsektori on kasvanut linnakkeeksi, joka puolustaa rakenteitaan isoilla resursseilla. Metsähoitoon ja puunkäyttöön liittyvistä ongelmista ei haluta puhua. Monelle riittää vakuutteluksi slogan ”suomalainen metsänhoito on maailman parasta”.

Jo yli 50 000 nimeä kerännyt ”Avohakkuut historiaan” -kansalaisadressi on ollut oivallinen esimerkki metsäsektorin asenneilmapiiristä. Se sytytti vastakampanjan, jossa esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen asiantuntija kirjoitti Savon Sanomiin juttuja otsikolla Avohakkuut kuuluvat metsäluontoon (20.8.) ja Metsänhoito on ilmastoystävällistä (22.10.). Propagandistiset kirjoitukset syövät luottamusta Metsäkeskukseen tasapuolisena toimijana.

Jatkuvapeitteinen kasvatus on edelleenkin metsänhoidon paha sana. Se olisi monissa tapauksissa edullisinta paitsi ilmastolle, myös yksityiselle metsänomistajalle. Mutta selluteollisuudelle, esimerkiksi Finnpulpille, se olisi katastrofi, tuottaahan vallalla oleva jaksottainen kasvatus sellukattiloihin puoli-ilmaista raaka-ainetta. Tällaista status quota ei sovi metsäasiantuntijoiden keikuttaa. Ilmaston kannalta puiden kasvattaminen lyhytikäisiä sellutuotteita varten on erityisen haitallista.

”Metsät kuolevat pystyyn, jos niitä ei hakata.” Tähän tapaan kirjoitti lehden toimittajakin (Vesa Kärkkäinen, SS 1.11.) ehkäpä itse siihen uskoen. Mitenkähän Suomen metsät säilyivät hengissä tuhansia vuosia ennen suomalaista nykymetsänhoitoa?

Luonnon ekologiassa on ominaisuus, että kaikki käytettävissä olevat resurssit käytetään aina maksimaalisesti hyväksi. Tämä pätee myös hiilensidontaan. Tähän perustuu ilmakehän hiilitasapaino, jota nyt ihminen keikuttaa toiminnallaan. Puukuutioiden kasvattajan ongelma on, että hiiltä pyrkii luonnonmetsässä olemaan ”väärässä paikassa”.

Hiilipainotteisessa metsäkeskustelussa on luonnon monimuotoisuus jäänyt taka-alalle. Jaksollinen kasvatus muuttaa Suomen metsiä puuplantaaseiksi, joissa voi elää vain niukka lajisto. Avohakkuissa myllerretään joka vuosi luontoa 100 000 hehtaaria vuodessa eli ison lappilaisen kansallispuiston verran.

Suomenkin lajimäärät köyhtyvät huolestuttavaa vauhtia. Oma maakuntamme Pohjois-Savo on luonnonsuojelun häntäpäässä, metsämaasta on suojeltu vain 2 prosenttia.

Pekka Tenhunen

Tuusjärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Nopeampi työllistämis-vaikutus Vaken rahoille

Valheilla voittoon

Savon Voima, Savon vaiva

Hallituspuolueiden pitäisi hävetä

Maaningan terveysasema säilytettävä

Asiakkaana monopolin armottomissa rattaissa

Uusimaa tuottaa eniten

Toiminta asukkailta, ei kaupungilta

Kiertotalouden juurille on syytä palata teoriassa ja käytännössä

Kehitys on ollut nopeaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.