Oppilaitoksien rahoitus on pian heikko – voiko sitä lievittää?

Olemme kaikki lukeneet koronaviruskriisin erittäin haastavista vaikutuksista yrityksille. Oppilaitosten osalta on ymmärrettävästi keskitytty siihen, että miten poikkeusoloissa voidaan varmistaa jokaiselle mahdollisuus suorittaa opintojaan ja jatkaa oppimista myös poikkeusolojen vallitessa.

Oppilaitosten tulevista taloudellisista haasteista on puhuttu varsin vähän. Osittain siksi, että koronaviruskriisin vaikutukset oppilaitosten taloudessa näkyvät vasta vuosien viiveellä.

Oppilaitoksilla tarkoitan tässä yhteydessä erityisesti yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia. Näillä kaikilla on yhteistä se, että rahoitus perustuu pitkälti saavutettuihin tuloksiin.

Korkeakoulujen perusrahoitus jaetaan käytännössä kokonaan tuloksiin perustuen. Myös ammatillisissa oppilaitoksissa suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuus on iso.

Korkeakouluilla yhden vuoden heikkojen tulosten vaikutus rahoitukseen on varsin pitkä. Tämä johtuu siitä, että korkeakoulujen perusrahoituksen laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden tulosten keskiarvoa. Ammatillisen koulutuksen suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen laskennassa taas käytetään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden tuloksia.

Toisin sanoen vuoden 2020 tulokset vaikuttavat korkeakoulujen rahoitukseen suunnilleen vuosina 2021–2023. Ammatillisten oppilaitosten osalta vuoden 2020 tulosten vaikutus kohdistuu vuoden 2022 rahoitukseen.

Koronaviruskriisi pakottaa oppilaitokset muuttamaan merkittävästi omaa normaalia toimintaansa. Tavoitteena on, että oppiminen pyritään turvaamaan muun muassa erilaisin etäopiskeluratkaisuin. Tuntuu kohtuuttomalta, että koronaviruskriisistä koituu tässä poikkeuksellisessa tilanteessa parhaansa tekeville oppilaitoksille taloudellisia haasteita tulevaisuudessa.

Koronaviruskriisin vaikutukset yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten talouteen on mahdollista isolta osin häivyttää. Jos siis poliittiset päättäjät näin haluavat tehdä. Mahdollisia ratkaisuja on ainakin kaksi.

Ensimmäinen ratkaisumahdollisuus on se, että vuoden 2020 tuloksia ei huomioida rahoitusta jaettaessa. Korkeakoulujen osalta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että muutaman vuoden ajan katsotaan tulosten keskiarvoja vain kahden vuoden ajalta kolmen sijasta. Ammatillisille oppilaitoksille tämä taas tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuoden 2019 tuloksia käytettäisiin kaksi vuotta peräkkäin.

Toinen ratkaisumahdollisuus on se, että säädetään jonkinlainen raja valtion perusrahoituksen heikkenemiselle. Eli vaikka vuoden 2020 tulosten valossa oppilaitoksen perusrahoitus heikkenisi merkittävästi, ei sen anneta heiketä kuin esimerkiksi kolme prosenttia suhteessa edelliseen vuoteen. Tässä mallissa valtion pitää olla valmis osoittamaan lisää määrärahaa korkeakouluille ja ammatillisille oppilaitoksille.

Ensimmäinen prioriteetti vallitsevassa tilanteessa on turvata jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus oppimiseen, vaikka se ei normaaliin tapaan oppilaitoksen seinien sisäpuolella tai työpaikalla olisikaan mahdollista. Pidemmällä aikavälillä meidän pitää kuitenkin pohtia myös sitä, miten voimme minimoida koronaviruskriisin vaikutukset oppilaitosten talouteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

1990-luvun ei tarvitse toistua

Uskonnonopetusta kaikille

Kenelle kelpaisi biovoimala?

Kotona oppiminen vaatii paljon kaikilta

Kustannustalkoita ja kauppa-autoja avuksi koronaan

Itsenäisyysajan kuudes pandemia meneillään Suomessa

Mökkiläiset ovat maaseudun mahdollisuus

Sosiaali- ja terveyspalvelut turvattava poikkeusoloissakin

Rakentamisen merkitys Suomelle on suuri

Tasapuolisuutta yrittäjien tukemiseen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.