Ovatko kivut todellisia?

Erilaisten onnistuneiden hoitojen, kuten suolisto- ja nivelleikkausten, jälkiseurauksina toiminnallisiksi kutsuttuja kipuja voi esiintyä hyvinkin pitkään, jopa loppuelämän ajan.

Itse sairaus on voitettu, oheiskivut ja muut elämänlaatua heikentävät oireet ovat jääneet. Ajan myötä ne voivat korjautua tai vaikeutua.

Epämääräisiin kipuihin, joita ei ole kyetty diagnosoimaan, suhtaudutaan joskus vähätellen. Terveyskeskusten ikuinen ongelma on, lähettääkö oireilijan jatkotutkimuksiin vai tarjotako Buranaa.

Turhista lähetteistä saa moitteet, tiukan seulan seurauksena oireilija voi jopa menehtyä. Teippi pintahaavan päälle, henkilö kuolee yöllä sisäiseen verenvuotoon. Molemmista löytyy esimerkkejä. Niitä ei pidä unohtaa, tilastointi opiksi on enemmän kuin paikallaan.

 

Kukin on omien kipujensa kokija ja määrittäjä, jokaisella on yksilöllinen kipukynnyksensä. Vaikka lääkäri olisi hyvin tiedollinen asiasta, ei hän voi päättää varmasti, koskeeko toiseen ja minkä verran. Kipujen numeroinnilla pyritään saamaan osviittaa niiden voimakkuudesta.

Kipujen jäljittäminen sylttytehtaalle voi olla kiven takana. Esimerkiksi selkärankareuman aiheuttamat kivut saattavat paljastua kyseiseksi sairaudeksi vasta useiden vuosien kuluttua olettamusten, monien tutkimusten ja  hoitoyritysten jälkeen. Erään nuoren henkilön mukaan tuohon aikaan sisältyi myös potilasta väheksyviä epäilyjä kuvitelmista ja luuloista. Diagnoosin jälkeen lääkintä ja seuranta ovat olleet pysyvästi ja onnistuneesti mukana ja henkilö työelämässä.

 

Mitä kovempia kivut ovat, sitä enemmän niihin ja itseensä keskittyy. Intensiivisestä huomiosta itseensä kivut koetaan vahvemmin.

Ihmisen kokonaisvaltaisuus tulee esille psykofyysisinä kokemuksina, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos kivut voimistuvat vaikkapa öisin makuulla, seuraa heräilyä ja valvomista. Kivun kertautuvat monina muina oireina ja vaivoina. Selvittämättömät kivut voivat lopulta nujertaa ihmisen.

”Toisten aivojen”, eli vatsan miljoonine suolistobakteereineen, on todettu vaikuttavan varsinaisiin aivoihin, sitä kautta terveyteen ja kipuihin, yleensä elämäämme.

 

Lääkäreiltä toivoo herkkää korvaa ja kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä: ”se toinen juttukin” on samassa ihmisessä.

Tätä ihmiskäsitystä voi jokainen vahvistaa perinteisen psykologian, itsetutkiskelun ja -havainnoinnin kautta.

Kivut koetaan aivojen kautta. Kipuja voi yrittää madaltaa unohtamalla, jos kykenee keskittymään mielenkiintoisiin ja vahvasti tunnepitoisiin asioihin, jotka vievät mukanaan – kuten Leijonien voitto. 

Koeryhmien testaamina kivut vahvistuivat ääntä tai tuntemuksia tukahduttamalla ja helpottuivat tulenpalavalla sadattelulla. Synnyttäneet naiset lienevät alan asiantuntijoita. Lapsen kivut lievenevät, kun ”pipiin sormeen puhaltaa”.

 

Useimmiten syy kipuihin selviää nopeasti, joskus vuosien tutkimuksissa, kuoleman jälkeen ruumiinavauksessa, tai se jää mysteeriksi. Onneksi kivun tuntemukset ovat todellisia. Koventuessaan ne pakottavat hakeutumaan vastaanotolle.

Tapauksissa, joissa henkilö on toimintakykyinen eläkeläinen, labratulokset ok, eikä tarvita ambulanssikyytejä, kipuihin saatetaan suhtautua kevyesti. Sairauksien ylitarjontatilanteessa ja säästöpaineissa on luvallisempaa priorisoida ja keskittyä sairastaviin nuoriin ja työssä oleviin. Talouden kannalta ymmärrettävää, inhimillisesti ei.

On mahdollista, että kipujaan voi liioitella, huijatakin. Se riski on otettava. Kipujensa väheksyntää kukaan ei toivo edes kanssaihmisiltä.

 

Oikeasti mittaavaa kipumittaria ei ole. Lääkäri voi todentaa kipukohtia kunnollisella, riittävän voimakkaalla tunnustelututkimuksella, joskin taidot on lähes unohdettu ja ulkoistettu labralle sekä erilaisille kuvantamismenetelmille.

Kivuton olo kääntää huomion itsestä ympäristöön ja ihmisiin. Vaivojensa vangin maailma avartuu ja elämän laatu paranee.

 

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Veroistako löytyy pelastus?

Akateemisesti koulutettujen riisto jatkuu

Toteutukseen tarvitaan asennetta ja navigaattoria

Kasvukeskusten ulkopuolistakaan Suomea ei kurjisteta

Joka päivä on hyvä metsäretkipäivä

Eläkelupaus rotanloukkuna uudessa hallitusohjelmassa?

Orpolla oppositiossa orpo olo

Hotellilaiva tarvitsi erityisjärjestelyjä

Ministerin painajainen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.