Pakko-sovinto

Joissakin maissa työnantajien ja työntekijöiden kiistat palkoista ja muista työehdoista voidaan neuvottelujen jumiutuessa ratkaista pakkosovinnolla. Ulkopuolinen, puolueeton asiantuntijaelin paneutuu asioihin ja pohdintansa tuloksena sanelee päätöksen, johon kummankin osapuolen on tyydyttävä.

Meillä Suomessa ajatusta pakkosovinnosta on vierastettu erityisesti palkansaajien keskuudessa.

Lakko-oikeuden saaminen on aikoinaan vaatinut työntekijöiltä ankaraa kamppailua. Siksi se on myöhemmin nähty milteipä pyhäksi asiaksi, josta ei voida tinkiä missään olosuhteissa.

Maailma on kuitenkin muuttunut ja niin myös asetelmat työehtorintamalla. Kenties ay-väenkin kannattaisi miettiä, voisiko pakkosovinto joissakin tapauksissa palvella myös palkansaajan etua.

Jokin avainasemassa oleva ammattiliitto saattaa vaatia jäsenilleen sellaisia etuja, jotka kansantalouden asiantuntijoiden ja muiden alojen työntekijöidenkin mielestä ovat kohtuuttomia.

Tavoitteisiin pääsemiseksi aloitetaan lakko, jonka seuraamuksena suomalainen vientiteollisuus menettää maineensa luotettavana tavaroiden toimittajana kansainvälisillä markkinoilla.

Mitäpä tästä globalisoituvassa maailmassa seuraa? Tuotanto siirtyy ulkomaille, tehtaat Suomessa suljetaan ja suomalaiset työntekijät joutuvat työttömiksi.

Tällainen tapahtumasarja ei palvele heidän etuaan. Pakkosovinto voisi sen tehdä.

Toinenkin näkökohta on syytä ottaa huomioon. Aiemmin työsulut olivat lakkoihin verrattuna harvinaisia. Nyt on näkyvissä merkkejä työnantajien aktivoitumisesta tällä rintamalla.

Jossakin tilanteessa työsulkua voidaan käyttää välineenä työntekijöiden pakottamiseksi hyväksymään kohtuuttomia heikennyksiä alansa sopimuksiin.

Tällaisessa asetelmassa pakkosovinnon mahdollisuus voisi tukea nimenomaan palkansaajia.

Pakkosovinnosta päättäjänä voisi olla jokin laajennettua välimiesoikeutta vastaava elin, jossa neuvotteluosapuolten lisäksi olisivat mukana esimerkiksi keskusjärjestöjen edustajat sekä työoikeuden ja kansantalouden asiantuntijat.

Puheenjohtajasta sopiminen olisi ehkä parasta uskoa keskusjärjestöille.

On selvää, että tässä väläytetty työehtoja koskeva uudistusmahdollisuus vaatisi toteutuakseen kolmikannassa suoritettavaa huolellista valmistelua. Siinä olisi selvitettävä esimerkiksi, millaisia kokemuksia pakkosovinnosta on saatu maissa, jossa systeemi on jo käytössä.

Mahdolliset sudenkuopat pitäisi pystyä kiertämään jo etukäteen. Asenteiden tasolla tarvittaisiin vanhojen ajatusmallien radikaalia tarkistamista.

Työntekijäpuolella pelätään työnantajien luovan kaksia työmarkkinoita huonontamalla laittomasti ulkomailta tulevien työntekijöiden etuja suomalaisiin verrattuina. Työnantajat puolestaan pitävät laittomista lakoista tuomittavia sakkoja summien pienuuden vuoksi merkityksettöminä.

Entä jos pistetään tässäkin jokin kolmikantapoppoo asialle korottamaan molempien väärinkäytösten rangaistukset niin korkeiksi, että yhteiseksi hyväksi sovittuja sääntöjä opitaan noudattamaan puolin ja toisin.

Aarre Huuskonen Siilinjärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Öljyn loppumisesta ilmastonmuutokseen

Sähkömarkkinalaki sallii kyseenalaisia keinoja

KYSillä on viisi eri ruoka-annoskokoa potilaiden tarpeiden mukaan

Lukijan runoIhanat kesäkukat takapihan valloittaa.Krassit, malvat ja kehäkukat, ovat kuin jotakinuskomatonta väriunelmaa.

Pohjois-Savon asuttaminenalkoi jo 1400-luvulla

Jos aikaa olisi jäljellävain muutama tunti

Kutsumattomat vieraat pistäytyvät kesämökillä

Kauraruokatrendiin liittyy ristiriita

Turvallisuutta, tarkoitustaja ajatuksen vapaata lentoa

Pielaveden malli näyttää maaseudun mahdollisuudet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.