Pakko tarkistaa

Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus käynnisti keskustelun Suomen ydinvoimapolitiikasta ja ydinturvallisuudesta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ehdotti, ettei uusille ydinvoimaloille anneta rakennuslupia.

Kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen puolestaan on toivonut, että suomalaisessa ydinvoimakeskustelussa säilyisi maltti Japanin luonnonkatastrofista huolimatta.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan maamme ydinvoimaloiden valmiusjärjestelmien haavoittuvuus on syytä nyt tarkistaa.

Heti vuoden 1986 Tsernobylin onnettomuuden jälkeen kansalaisten asenteet ydinvoimaa kohtaan muuttuivat kriittisemmiksi. Kriittisyys kuitenkin laimeni kohtalaisen nopeasti.

Viimeiset vuodet ovatkin olleet ydinvoiman renessanssin aikaa. Eri maat ovat ryhtyneet uudelleen arvioimaan suhdettaan ydinvoimaan.

Keskustelu kasvihuoneilmiöstä ja ilmastoriskistä näyttää viime vuosina sataneen ydinvoimateollisuuden laariin.

Japanin ydinvoimalaonnettomuus pakottaa pohtimaan Teollisuuden Voiman (TVO) ja Fortumin ydinvoimaloiden nykyistä turvallisuutta.

Poliittisesti ydinturvallisuuden voidaan arvioida heikentyvän, koska Tsernobylin onnettomuudessa on viitattu ei-länsimaisten turvanormien soveltamiseen.

Nyt keskustellaan siitä, miten kunkin maan turvallisuuskulttuuri poikkeaa Japanin turvallisuuskulttuurista.

Toinen keskustelu käydään siitä, miksi Suomen luonto ja ympäristö on armollisempi ydinvoimaloille. Vakaa maaperä ei aiheuta maanjäristyksiä ja Itämeri altaana ei kykene lainehtimaan kovinkaan paljon.

Fennovoiman ydinvoimaloiden kohdalla on keskusteltu siitä, kuinka paljon meren pinta nousee kasvihuoneilmiön kiihtyessä, ja voiko se vaikuttaa ydinvoimalan turvalliseen käyttöön.

Ydinvoimaloiden turvallisuutta on osoitettu laskennallisesti siten, että todennäköisyys reaktorisydämen vaurioitumiselle on reaktorityypistä riippuen noin yksi tapaus 1 000-100 000 vuodessa.

Toinen tapa suhteuttaa ydinvoiman käytön riskejä on laskea kuolemantapauksien määrä tuotettua sähkömäärää kohden.

Nyt tapahtunut onnettomuus osoittaa, kuinka ydinturvallisuuden mieltäminen teknistieteellisesti on rajoittunutta. Oletuksena Japanissa oli, että turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat tiedossa ja niitä voidaan kontrolloida.

Tutkimus on osoittanut, kuinka ennakoimattomat tekijät voivat vaikuttaa onnettomuuden syntyyn. Haasteita ovatkin ennakoitujen ja ennakoimattomien tekijöiden yhteisvaikutus.

Yhdysvaltalainen organisaatiososiologi Charles Perrow osoitti vuonna 1984 ilmestyneessä tutkimuksessaan, kuinka vakavat onnettomuudet ovat normaaleja monimutkaisissa teknologis-organisatoriseen vuorovaikutukseen perustuvissa järjestelmissä.

Perrow ennusti kaksi vuotta ennen Tsernobyl-onnettomuutta, että vakava ydinvoimalaonnettomuus on todennäköinen.

Olkiluoto-3 ympäristövaikutusten arviointiraportissa TVO toteaakin, että on varauduttava tilanteeseen, jossa häiriön tai onnettomuuden yhteydessä laitoksen moninkertaiset turvallisuusjärjestelmät eivät toimi.

Fukushiman onnettomuudesta muodostuu uusi yhteiskunnallis-poliittinen virstanpylväs kansainvälisessä ydinvoimahistoriassa.

Tapio Litmanen Yliassistentti Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Sote-tietoa kulttuuriin, luovuutta sote-aloille

Keskusta tarvitsee lisää ehdokkaita

Mitä positiivista kriisiajassa on?

Turvallinen Suomi tehdään yhdessä

Toteutuuko oppilaiden etu?

Suomi hyötyy EU:n 750 miljardin jälleenrakennusrahastosta

Tarvitaan strategia, päätöksiä ja rahoitus

Uimarantojen roskaaminen hämmästyttää

Älä ota koiraa

Turmiollista talousajattelua

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.