Palokin koskien kalliit vedet ja kalat

Heinävedellä sijaitsevia Palokin koskia on pidetty Vuoksen vesistön länsiosan parhaana jalokalojen kutualueena. Kosket tuhottiin voimalaitoksen rakentamisella vuonna 1961.

Koskien vapauttamisesta käyty polemiikki näyttää aina laantuneen 65 miljoonan euron hintalappuun. Ihmettelin isoa hintaa ja kirjoittelin aiheesta (SS 30.7.). Totesin, että alaa tuntematta saatan vetää täysin vääriä johtopäätöksiä. Niin tulin myös tehneeksi!

Selitys hintalapulle löytyi Heinäveden kunnan vuonna 2012 teettämästä selvityksestä. Voimalaitoksen lakkauttamisen ja koskien entisöinnin kustannusarvio oli 64,25 miljoonaa euroa. Koskijakson luonnontilaan palauttamisen (ennallistaminen, sillat) hinnaksi oli arvioitu 2,3 miljoonaa euroa. Voimalaitokselle ei ollut arvioitu hintaa lainkaan, mutta ”vesilain mukainen veden hinta” oli 61,95 miljoonaa euroa.

Lain mukaan voimalaitoksen vuosituotannon arvo, Palokilla tuolloin 2,065 miljoonaa euroa, kerrotaan kahdellakymmenellä ja tämä vielä puolellatoista.

Laitoksen nykyinen omistaja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy osti laitoksen Fortumilta vuonna 2000. Kauppahinta oli salaisuus, mutta PKS:n vuosikertomusten 2000/2001 perusteella laitos näyttäisi vaihtaneen omistajaa 10 – 20 miljoonalla eurolla. Voimayhtiöiden keskenään käyttämiin vesivoimaloiden kauppahintoihin nuo vesilain määritelmät eivät näy vaikuttaneen, vaan kauppaa on tehty niin sanotusti käyvillä hinnoilla.

Veden ohella myös jalokalat ovat kalliita. Palokin voimalaitos on velvoitettu istuttamaan vuosittain 6 000 kaksivuotista taimenta, mistä kustannuksia aiheutunee noin 20 000 euroa. Kalastuslain asetus tältä vuodelta määrittää villin taimenen arvoksi 2 440 euroa ja villin järvilohen arvoksi 7 510 euroa. Kutualuetta olisi vähintään 26 hehtaaria.

Kalatutkijoiden mukaan voimalaitoksen aiheuttamaksi kalakannan menetykseksi, vuosittaiset villit poikaset mukaan luettuna, voidaan vuositasolla arvioida 5 – 9 miljoonaa euroa. Kalastuslaissa ei ole vesilain tapaisia pykäliä, mutta jos lainataan vesilain kertoimia, niin Palokin padon aiheuttama ”kalastuslain mukainen kalataloudellinen menetys” olisi 150 – 270 miljoonaa euroa.

Jos koskien vapauttamisen hinta olisi järjellinen, esimerkiksi 20 miljoonaa euroa, hanke todennäköisesti täyttäisi EU-kriteerit ja voisi saada 70 prosentin rahoituksen, jolloin yksityistä rahoitusta tarvittaisiin 6 miljoonaa.

Kalatutkijat ovat uumoilleet säätiöstä, jonka tehtävänä olisi vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen. Perustettava säätiö voisi ottaa vastuun tuosta siivusta. Kuntien ja matkailu- ja muiden yritysten lisäksi säätiö voisi saada lahjoituksia myös villien kalojen elinolosuhteiden parantamisesta kiinnostuneilta yksityishenkilöiltä. Koskien vapauttaminen olisi pelastus kaloille, mutta myös iso piristysruiske Palokin kylälle ja koko maakunnalle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

KYS laittaa laskut perintään

Välttämätöntä toimintaa tulevaisuutta ajatellen

Onko oikeasti järkevää?

Kuluerä vai tulonlähde?

Alijäämä(i)stä ajattelemista Suomen tulevaisuudesta

Maanviljelijä tuntee luonnontalouden lait

Vastuullista ja kestävää talouden ahdingosta huolimatta

Lähiomainen sairauden kuplassa

Hatsala sopisi kongressi- ja messualueeksi

Maapallo toimii neljän asian varassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.