Pienten vikojen korjaaminen ajoissa kannattaisi

”Ei siellä voinut kovasti ajaa, kun tiessä oli lehmän kokoisia kuoppia”, vastasi kaveri parikymmentä vuotta sitten, kun kysyin, millaista Venäjällä oli.

Maaseudulla ajellessa tuntuu, että olemme saavuttamassa Venäjän laadun nopeasti. Joka vuosi tulee uusia heittoja ja kuoppia väistettäväksi, eikä vanhoja ole korjattu.

Onko tämä poliisin salajuoni pitää hurjastelijat kurissa pienemmillä teillä, kun poliisin suorittama liikenteenvalvonta on vähentynyt ja automaattinen liikenteenvalvonta on keskittynyt vain pääteille?

Olen melko varma, että maaseudun teiden kunto johtuu päättäjien lyhytnäköisestä säästämisestä tiedon ja kokemuksen puuttuessa.

He eivät tee mitään ennen kuin on aivan selvä, että jotain pitää tehdä. Ja kilpailutuksen vuoksi tehdään sitä, mikä ratkaisee ongelman halvimmalla.

Maaseudulla maanteiden ojia ei perata muulloin kuin peruskorjauksen yhteydessä. Ojien kasvusto estää vettä virtaamasta, ja pelkkä niittäminen murskaa pajukot lisäesteeksi ojan pohjalle.

Teiden asfaltissa on halkeamia ja reikiä, joista vesi valuu tien runkoon. Sieltä vesi ei pääse poistumaan ojien kautta, vaan jää pehmentämään tien runkoa.

Tämän seurauksena tien kantavuus alenee. Silti teillä liikennöi entistä raskaampia rekkoja. Jokainen tietää, kuinka maaperä tuntuu sateen jälkeen pehmeältä ja upottavalta. Silloin yrittää astua kuivalle.

Sorateiden pintaa tasataan usein vain kuorma-autojen alusterällä. Tällöin tien kaltevuutta ei saada säädettyä yhtä tarkasti kuin tiekarhulla. Höyläyksen seurauksena kaltevuuskulma hiljalleen häviää.

Lisäksi höylän irrottama aines jää penkaksi tien reunaan estämään veden virtausta ojaan. Vesi jää tielle ja imeytyy hiljalleen tien runkoon alentaen rungon kantavuutta.

Tiekarhulla pystyttäisiin yhdellä ajolla, useamman terän avulla hoitamaan tasaus, kaltevuus ja penkan tasaus kuntoon. Erikoiskoneen käyttö on kalliimpaa, siksi sitä ei käytetä.

Edellä mainittuja asioita voi verrata taloon: oja on talon räystäskouru, tien pinta on katto ja tien runko talon puurunko. Jos kattoon tulee reikä, se korjataan ennen sadetta.

Moni tasakattoinen talo kärsii kosteusvaurioista veden seistessä katolla ja valuessa runkorakenteisiin.

Jos räystäskouru on tukossa, se pitää avata, ettei vesi valu rakenteisiin. Jos talon runkoon on päässyt vettä, puu alkaa lahota kosteusvaurion seurauksena. Lahonneen rungon kantavuus romahtaa.

Toistuvien lumikuormien seurauksena laho runko painuu lahoaman kohdalta. Kattoon voi syntyä sen seurauksena uusia reikiä, joista pääse valumaan vettä runkoon kiihdyttäen rungon lahoamista. Viat pitää korjata ensi tilassa, jotta talo pysyisi käyttökelpoisena.

Jokainen talonomistaja tietää, miten paljon helpompi ja halvempi huoltaa taloa ennaltaehkäisevästi kuin alkaa korjata sitä.

Hoito, kuten räystäskourujen puhdistaminen, vaatii työpanosta usein, mutta vähän runkorakenteen remontointiin verraten. Ennaltaehkäisy on varmasti halvempaa pitkällä tähtäimellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

KYS laittaa laskut perintään

Välttämätöntä toimintaa tulevaisuutta ajatellen

Onko oikeasti järkevää?

Kuluerä vai tulonlähde?

Alijäämä(i)stä ajattelemista Suomen tulevaisuudesta

Maanviljelijä tuntee luonnontalouden lait

Vastuullista ja kestävää talouden ahdingosta huolimatta

Lähiomainen sairauden kuplassa

Hatsala sopisi kongressi- ja messualueeksi

Maapallo toimii neljän asian varassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.