Punnitaan poliitikkojen puheet hybridiosaamisella

Miksi hybridivaikuttaminen ei kuulu sisäministeriössä sanavarastoon Kreikan ja Turkin rajatilanteen eskaloituessa? Meilläkin on EU-ulkorajaa 1 340 kilometriä.

YK:n siirtolaisuusjärjestö (IOM) ilmoitti, että Turkin Kreikan-vastaiselle rajalle oli kerääntynyt 29.2. mennessä noin 13 000 Eurooppaan pyrkijää.

Kreikka laittoi EU:n ulkorajansa kiinni, eikä ota turvapaikkahakemuksia vastaan kuukauteen, sekä karkottaa kaikki maaliskuun alun jälkeen maahan tulleet laittomat siirtolaiset kotimaihinsa.

Suomessa ristiriitaa herättivät sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) sekä kansliapäällikkö Kirsi Pimiän sanomiset, että Suomen rajoja ei laitettaisi vastaavassa tilanteessa Kreikan tavalla kiinni. Heidän viestinsä oli, että Kreikka rikkoo ihmisoikeuksia, ja rajalle hakeutuneet tulee ottaa vastaan.

Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi ja EU kannattavat Kreikan tapaa, jolla maa on ”pannut näitä jarruja päälle”. Niinistö mainitsi toimittajille, että ”vuonna 2015 pakolaisvirran takana oli ihmissalakuljetusta, nyt voi olla sitten hybridivaikuttamista”.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) lausunnot ovat linjassa presidentin kanssa: ”Meillä ei ole kansainvälisesti välttämättä pelisääntöjä, jos puhutaan hybriditilanteista. Kreikan ja Turkin rajalla on näitä hybridielementtejä, kun varta vasten kehotetaan ihmisiä lähtemään kohti rajaa.”

Sisäministeri Ohisalo ei allekirjoita presidentti Niinistön näkemystä, että tilanne Turkin ja Kreikan rajalla olisi nyt samankaltainen kuin vuonna 2015, ja että kyse olisi toisesta suuresta turvapaikanhakija-aallosta. Sisäministeri korosti, ettei Suomi hyväksy kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden rikkomista.

Sisäministeriössä olisi hyvä muistaa, että EU:n jäsenmaalla on oikeus ryhtyä poikkeuksellisiin toimiin, jos valtion rajalle tulee äkillinen kansanvirta. Poikkeuksellista on se, että Istanbulista uutisoidaan lähteneen raja-alueelle täyteen ahdettuja busseja (siirtolaisjärjestö IOM/HS 1.3.).

Hybriditoiminnassa on kyse sodan ja rauhan välisen määritelmän hämärryttämisestä. Siinä vaikutetaan kohdemaahan yhteistyötä tekevien viranomaistoimintojen rajapintoihin, tarkoituksena saada aikaan laaja häiriötilanne, jolloin eri viranomaisten toiminta kuormittuu ja vaikeutuu.

Maanpuolustus-julkaisu nro 127/2019 käyttää hybriditoiminnasta esimerkkinä tavanomaisesta poikkeavaa hallitsematonta laitonta maahanmuuttoa. Se jo sellaisenaan on hybridivaikuttamista, mutta voi olla myös osa suurempaa uhkakokonaisuutta.

Hybridivaikuttaja käyttää hyväkseen kansainvälisen oikeuden ja oikeusvaltioiden lakeja, lisää aloittamaansa kuormitusta ja saa vastaanottajan normaaliolojen toiminnan ja hallinnon kaaokseen.

Samanaikaisesti vaikutetaan kohdemaahan disinformaatiolla, ja hybridivaikuttaja peittää omat vaikuttamispyrkimyksensä. Hybridiosaamisen mukaan poikkeusolojen toimivaltuuksien tarkoitus on säilyttää turvallisuus ja saada tilanne hallintaan kokonaisuhkakuvan sisällä. Välitön reagointi- ja kriisinsietokyky ovat merkityksellisiä vastavaikutusosoituksia.

Nyt tulisi saada valtioneuvosto ”samaan ruotuun” vaikkapa maanpuolustuskoulutuksella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.