Puuenergian käytön lisäys on ekologinen vaihtoehto

Metsiä ei Suomessa hakata energiaksi, vaan hakkuiden tavoitteena on maksimoida pääosin rakentamiseen käytettävän sahatavaran ja vanerin määrä. Niiden käyttö sitoo hiiltä rakennuksissa ja niiden osissa sekä kalusteissa vähintään kymmeniksi, jopa sadoiksi vuosiksi. Energiapuuta syntyy näiden hakkuiden sivutuotteena.

Vain kasvava ja terve metsä toimii hiilinieluna, kun taas metsään jäävä puu muuttuu lahoa-malla päästölähteeksi puulajista riippuen jo noin 60-vuotiaana. Päätehakkuiden jälkeen kuluu alle 20 vuotta ennen kuin hakkuualueelle kasvavan metsän hiilensidonta ylittää hakatun, vanhan metsän sidonnan.

Kivihiili ja öljy ovat olleet maassa satoja miljoonia vuosia ja pysyvätkin siellä, ellei ihminen niitä kaiva esiin. Jokainen puulla korvattu öljy- tai hiilitonni kasvattaa maapallon oikeasti kestävää hiilivarastoa.

Tukkipuuta voidaan kasvattaa vain metsiä hoitamalla ja niitä kasvuvaiheessa harventamalla. Harvennuksista saadaan sellu- ja energiapuuta. Metsätalouden kannattavuuden perusta on maksimoida tukkipuun määrä, koska sen kantohinta on moninkertainen sellu- ja energiapuuhun verrattuna. Energiapuusta saatava tuotto kattaa enintään korjuukulut.

Päätehakkuissa tukin ohella saatava pienpuu hyödynnetään sellun valmistuksessa ja latvukset ja oksat bioenergian tuotannossa. Jos vientiin menevää sahatavaraa, vaneria ja sellua ei tuotettaisi Suomessa, niiden tarpeeseen vastattaisiin muualla vähemmän kestävillä ratkaisuilla, joten esimerkiksi Finnpulp on globaalisti ekoteko.

Maailman mittakaavassa suomalainen puunjalostusteollisuus kestää erittäin kriittisen tarkastelun: teknologia täyttää huippuluokan päästövaatimukset ja metsiä hoidetaan vastuullisesti. Hakkuiden korvaamiseksi Suomessa istutetaan vuosittain noin 150 000 000 puuntainta.

Valtakunnallisten metsien inventointien (VMI) mukaan 1960-luvun loppupuoliskosta 2010-luvun puoliväliin, 50 vuoden aikana, puuston tilavuus kasvanut 1,49 miljardista 2,47 miljardiin kuutioon eli noin 65 prosenttia. Samalla ajanjaksolla on puuston vuosikasvu noussut 57 miljoonasta 107 miljoonaan kuutioon eli peräti 88 prosenttia.

On aivan epärealistista olettaa fossiilisen energian käytön oleellisesti pienenevän tulevan 20 vuoden aikana pelkästään tuuli- ja aurinkovoiman avulla. EU:n tasolla kokonaisenergiasta on nykyään yli 80 prosenttia fossiilista, Suomessa noin 60 (Eurostat 2016).

Tuuli- ja aurinkoenergian osuus on EU:ssa alle 3 prosenttia ja Suomessa alle 1,5 prosenttia (Tilastokeskus III/2018), eikä lämmön ja sähkön tuotantoa voida näkyvässä tulevaisuudessa laskea niiden varaan.

Kivihiilen kulutus Suomessa on nykyisin noin kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Se voitaisiin korvata noin neljällä miljoonalla tonnilla puupellettejä. Määrä vastaa noin 10:tä miljoonaa kuutiota puuta. Jos omat hakkumahdollisuutemme eivät riitä, Suomi voisi ottaa mallia Tanskasta, jossa kivihiilen käyttö ollaan suurelta osin korvaamassa Baltiasta ja Venäjältä tuodulla puulla. Samalla voitaisiin Suomessa hyödyntää kalliiden voimalaitosten jäljellä oleva tekninen käyttöikä.

Heikki Sonninen

Kuopio

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Uskotaan Erkkiin ja yhteistyöhön

Hajautetaan asumista enemmän

Lumoavaa Orinoroa ei pidä pilata

Villiä luontoa kaupungissakin

Kokoomus ei vastusta koulujen rakentamista Kuopioon

Nopeusrajoitusten jähmeys

Nuoret tarvitsevat laadukasta tukea valinnoissaan

Yhteinen arvopohja?

Suuruuden ekonomiaa vai turvallista oppimisympäristöä?

Maaliskuusta riski on viisinkertaistunut

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.