Rahoitusmalli huolestuttaa

Innovaatioyliopiston nimellä kulkevaan Teknillisen korkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun yhdistämishankkeeseen liittyy suuria ongelmia. Toissaviikolla porvarihallitus paljasti kyntensä, kun innovaatioyliopiston rahoitusmallin vastustusta yritettiin paikkailla myöntämällä muillekin yliopistoille oikeus haalia yksityistä pääomaa perusrahoituksen päälle.

Voi kuinka kultaista! Hallitus esittää tämän suurena kädenojennuksena, jonka jälkeen se toivoisi mustasukkaisten maakuntayliopistojen mielellään olevan hiljaa ja pidättäytyvän häiritsemästä kärkihanketta.

Haluaisin kysyä, mikä yritys lähtee rahoittamaan maakuntayliopiston humanistista tiedekuntaa ja miksi? Ei tällä lupauksella kyllä korvata sitä, että yksi yliopisto nostetaan 500 miljoonalla eurolla jalustalle ohi toisten.

Tähän tulee vielä yksityinen raha päälle ja odotettavissa on mehukas potti. Ilman sen suurempaa mustasukkaisuutta on aivan selvää, että yksityisen pääoman markkinat ovat tekniikan ja luonnontieteen aloilla pääkaupunkiseudulla - siis siellä, missä innovaatioyliopistokin.

Innovaatioyliopistohankkeeseen on näin nerokkaasti ujutettu yliopistojen rahoitusmallin romuttamisen siemen. Kun yksityistä pääomaa hyvinä aikoina tulee, on valtion rahoitus taipuvainen vähenemään. Tällöin alkaa tiedekuntien välinen eriarvoistuminen.

Onneksi ainakin Kuopion, Jyväskylän, Turun ja Tampereen yliopistojen rehtorit ovat rajuin sanoin kritisoineet hanketta.

Mitäs nyt, kun kaikki munat ovat yhdessä korissa. Nuori valmistuu innovaatioyliopistosta, työllistyy mahdollisesti yritykseen, joka on yliopistoa rahoittanut. Sitten yritys kaatuu. Mitkä ovat tämän nuoren mahdollisuudet työmarkkinoilla, kun hänet on koulutettu - kyseisen yrityksen rahoituksen vallitessa - kyseisen yrityksen tarpeisiin?

Entäpä esimerkiksi lääkekehitys. Alalla on projekteja, joihin pitää sitoutua kymmenien vuosien aikajänteellä. Mikä takaa, että voittonsa maksimoiva yritys pitää rahoituksen?

Yliopiston tehtävä on kehittää itsenäistä kriittistä ajattelua ja tutkimusta johtavina arvoinaan vapaus ja riippumattomuus. Aidosti korkeammalle tiedon tasolle päästään vain ja ainoastaan kyseenalaistamalla.

Miten tämä olisi mahdollista, jos yliopistojen rahoitus olisi suurissa määrin yksityistä? Ei tämä rahoitus ole suinkaan vastikkeetonta. Kyseessä on uusimman tiedon mukaan 30 000 henkilön työpanoksen ulkoistaminen valtion rahoituksen alta yksityiselle puolelle.

Tämä keskustelu meidän on käytävä huolella sinänsä kannatettavan innovaatioyliopistohankkeen kohdalla, sillä se saattaa osoittaa pitkälti suunnan tulevaisuuteen.

Yliopisto ei voi olla tuotantolaitos, jonka tehtävänä on pelkästään palvella elinkeinoelämän tempoilevia intressejä.

Niko Korte Valt. yo (sd.) Kuopio

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Sote-tietoa kulttuuriin, luovuutta sote-aloille

Keskusta tarvitsee lisää ehdokkaita

Mitä positiivista kriisiajassa on?

Turvallinen Suomi tehdään yhdessä

Toteutuuko oppilaiden etu?

Suomi hyötyy EU:n 750 miljardin jälleenrakennusrahastosta

Tarvitaan strategia, päätöksiä ja rahoitus

Uimarantojen roskaaminen hämmästyttää

Älä ota koiraa

Turmiollista talousajattelua

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.