Riskejä ei tunneta

Kännykkäsäteilyä koskevassa artikkelissa haastatellun professori Anssi Auvisen lausunnot eivät mielestäni täysin vastaa totuutta (SS 7.6.).

Auvinen esittää, ettei alle kymmenen vuoden kännykän käyttöön liity suurta aivokasvaimen riskiä. Kommentti on epätieteellinen.

Mitä on kenellekin kymmenen vuotta jatkunut kännykän käyttö? Onko se puoli tuntia päivässä vai kymmenen puolen tunnin puhelua? Suomessa jälkimmäinen arvio on lähinnä totuutta. Lisäksi syövän itämisaika kasvaintyypeittäin voi vaihdella.

Kuten mediassa viime aikoina on todettu, WHO:n epidemiologinen Interphone-tutkimus on heikkolaatuinen. Auvinen oli tutkimuksen koordinaattori Suomen osalta.

Artikkelissa Auvinen esittää, ettei pitäisi enää tehdä Interphonen kaltaisia tutkimuksia. Miksi jälleen kuitenkin tehdään?

Auvinen sai vastaavanlaisen epidemiologisen Cosmos-hankkeen selvitettäväkseen. Meneillään olevan Cosmos-projektin heikkoudet olivat jo ennalta tiedossa.

Tutkimusprojektissa muun muassa ei ole mukana lapsia ja nuoria.

Myös todelliset suurkuluttajat eli työssään kännykkää käyttävät puuttuvat.

Auvinen esittää, että säteily on heikentynyt siirryttäessä NMT:stä GSM-puhelimiin ja 3G-puhelimiin. Näitä puhelintyyppejä ei voi vertailla keskenään.

NMT edusti analogista ja GSM ja 3G ovat digitaalista teknologiaa. Digitaalinen on mm. Ison-Britannian säteilyviranomaisen tekemän tutkimuksen mukaan vaikuttavampaa solutasolla kuin analoginen säteily. Monet muut raportit tukevat tätä.

Auvinen pitää 3G-puhelimia vaarattomina. Laajaa eurooppalaista Reflex-projektia vetänyt professori Franz Adlkofer on sitä mieltä, että 3G-säteilyllä on haitallisempia vaikutuksia solutasolla kuin GSM-säteilyllä.

Kaikkia matkapuhelinsäteilyn mahdollisia riskejä ei tunneta. Ruotsalaisprofessori Bengt Arnetzin tutkimus on yksi monien joukossa, jossa nähdään biologisia vaikutuksia.

Kyse ei ole lämpenemisestä, kuten Auvinen esittää, vaan sähkömagneettisesta säteilystä.

Arnetz altisti 71 koehenkilöä kolmen tunnin ajan kännykkäsäteilylle (1,4 W/kg) ja totesi, että säteily sai aikaan stressireaktion aivoissa. Reaktio vaikutti unen laatuun ja sai aikaan muita neurologisia oireita.

Eri maissa tehdyissä kyselytutkimuksissa on tullut ilmi, että neurologiset reaktiot kuten unihäiriöt, päänsärky, huimaus ja keskittymiskyvyn vaikeudet ovat yllättävän yleisiä kännykän käyttäjien keskuudessa. Muun muassa Saksan säteilyturvakeskuksen kyselytutkimus osoitti, että 9 prosenttia väestöstä saa mainittuja oireita kännykästä.

Saksan hallitus suosittelee säilyttämään lankapuhelimen ja internetin osalta kaapelitekniikan. Korkean teknologian maana Suomen on rehellisesti kohdattava teknologiaan liittyvät riskit.

Kuluttajana ihmettelen myös sitä, miksi samat tahot saavat Suomessa toistuvasti jatkorahoitusta ja uudet mielenkiintoiset projektit syrjäytetään? Toivottavasti asiaan ei vaikuta se, että teollisuus on monessa hankkeessa osarahoittajana ja johtoryhmässä.

Auvinen totesi tv-uutisten haastattelussa vuonna 2000, jolloin hänen koordinoimansa Interphone alkoi, että mikäli Interphonessa tulee jotakin esille, sillä on valtava kansantaloudellinen merkitys.

Onko siis perimmäinen ongelma totuuden vaikea kohtaaminen?

Erja Tamminen Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Miksi terveystietoja pitää salata?

Mitä ihmettä on tapahtunut?

Vanhaa Kuopiota muistelemassaja uutta kiertelemässä

Johdot vievät moneen suuntaan

Keskusta uuden alun kynnyksellä

Kieltäminen perustuutahalliseen tietämättömyyteen

Ei kiitos euromaidenyhteiselle budjetille

Junan tuomaa ja viemää vetovoimaa

Ilmastonmuutoksen ehkäisy luo menestyksellistä tulevaisuutta

Omalääkäri – paras lääkäri

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.