Ruokasali vai kuntosali?

Syödään, että päästään juomaan. Kansa on valinnut elämäntapansa. Sen olisi pitänyt äänestää jaloillaan, mutta se äänestikin vatsalla.

Ennen vain armeija marssi vatsallaan, nyt lähes koko kansa. Lihavuuden syytä kuvattiin sanomalla, että jotkut olivat aina kotona ruoka-aikoina.

Nykyään aterioita on harvoilla, jatkuva napostelu korvaa ne. Tässä joukossa ovat myös yhden aterian ihmiset.

He aloittavat sen herätessä ja päättävät myöhään illalla. Ateriarytmi on säännöllinen. Ruoka maistuu, lenkki ei. Paitsi HK:n sininen.

Kuntosalit ja kehonrakennus ovat yleistyneet. Alkuhuumassa kansa tempautui mukaan kehonrakennukseen, mutta vaihtoi kuntosalin ruokasaliksi.

Sali kuin sali, ajateltiin. Sitä seurasi kaksoisleukaepidemia ja pömppövatsaisuus.

Vyö piteni ja elämä lyheni. Joskus voisi olla hyvä siirtyä ruokasalista peilisaliin. Kuntopolku saattaisi avautua helpommin.

Antiikin filosofi Seneca valitti aikansa professorien ja oppineitten luokkien tyhjyyttä. Ruokapaikat pursuivat väkeä sisäänheittäjien jäljiltä: ”Voi sitä leipurien sekamelskaa ja tarjoilijoitten töytäilyä, kuinka monet joutuvatkaan ryntäilemään viihdyttääkseen yhtä ainoaa pullistumaa ihmisessä. Kysymys on siitä, kuka löytää tarjottimen, joka ruokahalun tyydyttämisen sijaan herättää sen.”

Yhteiskunta on rakennettu vatsan ympärille. Aiemmin ruoka oli ravintoa ihmiselle, nyt se on taakka jo ennestään ylikuormitetulle vatsalle.

Olohuone on ruokahuone. Töllöttimeen ruoka tuli rytinällä ja teki siitä soppatykin. Suosituin ammatti alkaa olla kokki. Soppailusta on tullut varsinainen kansanhuvi. Mieluiten mä vaan aina söisin.

Ihminen kestää huonosti runsasta ravintoa ja fyysistä passiivisuutta. Hänet on suunniteltu voimakasta fyysistä ponnistusta ja niukkaa ravintoa varten.

Viime sotien aikana terveystilastot kaunistuivat huomattavasti, koska ruokaa oli vähän ja fyysistä rasitusta paljon. Ylösalaisin käännetyssä yhteiskunnassamme joudumme tekemään tilaa sairaudelle, huonojalkaisuudelle ja terveyshaitoille. Terveyspuoli on tiennyt pitkään, että laihat rotat hautaavat lihavat.

Ruokarumpu voimistuu joulun lähestyessä. Bisnes on jo suunnannut raskaimmat myyntitykkinsä keskivartaloon.

Tarkoitus on taas tehdä joulusta vuoden suurin ruokajuhla. Näihin aikoihin myös dieetit alkavat nostaa rumaa päätään ja valmistella ihmisiä joulun jälkeisiin piinaviikkoihin.

Mutta ensiksi iskee ruokakauppa.

Vatsan välityksellä uskonto on loikannut tuonpuoleisesta tämänpuoleiseen. Jouluna voi syödä ja juoda itsensä turvoksiin kuten etelän matkoilla kenenkään sitä kummastelematta.

Kulttuurin rapautuessa järki suistuu hallitsijan paikalta ja tilalle astuvat ihmisen alkukantaiset vietit. Viipyvätkö tämänkin joulun ruuat vähän aikaa suussa, hiukan kauemmin vatsassa ja loppuelämän lanteissa?

Juodaan, että päästään syömään.

Jorma Räsänen

Filosofian tohtori

Kuopio

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Perustaso täyttyy Kuopiossa, mutta aina voidaan parantaa

Kuulokuntoutuksessa alueellista epätasa-arvoa?

Fysioterapeuttien virkoja hoitokoteihin

Lähipiirin hätää ei tunnisteta

Sydämen sivistystä päätöksentekoon

Revanssin paikka Puijon portaat

Maidontuotanto Suomessa alle pulavuosien

Tehtiinkö kyseenalainen sopimus?

Joka päivä on hyvä päivä liikkua

Kaupunkiympäristöämme uudistetaan hankalammaksi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.