Sama oikeus paikallis-demokratiaan

Näinä päivinä oleellinen kysymys on, mikä on kotikuntamme huomenna? Ketkä sitä johtavat ja mistä? Miten kuntauudistus vaikuttaa minun ja läheisteni elämään?

Kuntauudistuksen tarpeellisuutta perusteltiin vielä vuosi, pari sitten kuntatalouden ongelman ratkaisuna.

Kuntaministerikin jo tänään myöntää avoimesti, että kuntatalous ei korjaudu eikä saa lisää rahaa suurkuntia perustamalla.

Jos vanhat kunnat lakkautetaan ja perustetaan 70–120 uutta suurkuntaa, se tarkoittaa meille vesantolaisille, tervolaisille sekä muille maaseudun asukkaille sitä, että meidän asiamme ja palvelumme hoidettaisiin Kuopiossa kuopiolaisten päätöksillä.

Onko reilua, että Kuopion kaupungin asukkaat ohjaavat koko laajan maaseudun arjen elämää ja palveluiden saatavuutta omilla suppeilla näkemyksillään ja asenteillaan?

Miksi emme saa päättää omista asioistamme yhdenvertaisesti kuopiolaisten kanssa?

Suurkunnissa paikallisdemokratia toimisi ilman maaseudun ihmisten omaa tahtoa ja arkitietoa, vähän samaan malliin kuin ennen muinaisissa siirtomaissa.

Alueelliset erot on tunnistettava ja tunnustettava kuntauudistuksessa.

Arvon kuopiolaiset, mitä Te ajattelisitte siitä, että teidän omista kuntapalveluistanne päättäisivätkin muut ihmiset kaukana teistä ja arjen ongelmistanne, ettekä Te itse?

Vesannolta on Kuopioon 90–120 kilometriä riippuen asuinpaikasta, mutta meillä itsellämme ei olisi sanan sijaa meitä itseämme tai lähiympäristöämme koskevissa päätöksissä!

Suurkunnat ilman demokratiauudistusta olisivat demokratian ja yhteisöllisyyden loppu.

Newsweek-lehti on julistanut Suomen maailman parhaaksi maaksi juuri kuntapalveluiden ansiosta. Uuden kuntarakenteen tulisi vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:

Miten turvataan tehokkaat palvelut 2020-luvulla kaikille yhdenvertaisesti?

Miten ja millä resursseilla otetaan haltuun uusin teknologia ja innovaatiot?

Miten yrityksille ja kansalaisille taataan kilpailukykyinen infrastruktuuri ja toimintaympäristö?

Miten pärjäämme Euroopan muille alueille?

Pystyykö uusi suurkuntamalli turvaamaan demokratian, läheisyysperiaatteen ja päätöksenteon legitimiteetin?

Kuntaministeri Henna Virkkusen kaavailemat suurkunnat tulisi ehdottomasti jakaa äänestysalueisiin, jotka voitaisiin muodostaa nykyisistä kunnista.

Kunta/kaupunki muodostuisi pitäjistä ja olisi siten jakautunut erisuuruisiin äänestysalueisiin, joilla olisi myös omia paikallisia toimielimiä.

Tällöin toteutuisi myös EU:n subsidiariteetti-periaate, jonka mukaan asiat tulee aina käsitellä mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita asiat koskevat.

Suurkunta, joka on jakautunut pitäjiin, mahdollistaisi pienten organisaatioiden edut, kuten joustavuuden ja tuotannon läheisyyden, mutta myös ison organisaation resurssit ja suurtuotannon tuotantoedut niissä asioissa, missä tarvitaan kokoa ja voimaa. Me tarvitsemme myös tulevaisuudessa pienehköjäkin kehittämiskeskuksia laajassa isänmaassamme kaupunkien välimaastoon.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Suomesta Pohjoismaiden houkuttelevin matkailumaa

On aika kiittää KYSin ja Harjulan loistavaa hoitoa

Isoäiti kulutti kestävästi

Terveisiä Antti Rinteelle

Yliopisto-opetusta muokattava

Varhaiskasvatuksessa tarvitaan lastenhoitajia

Brysselin viikkokatsaus

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Veroistako löytyy pelastus?

Akateemisesti koulutettujen riisto jatkuu

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.