Savon kasvu riippuu yrityksiin työllistämisestä

Heinäkuun alussa tuli voimaan laki, jolla helpotetaan pienten yritysten rekrytointiriskiä helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista kymmenen henkilöä työllistävissä ja sitä pienemmissä yrityksissä. Laki keventää irtisanomisen ehtoja. Aiemmat ehdot olivat pienissä yrityksissä hyvin haastavia ja aikaa vieviä. Uuden lain myötä virherekrytoinnin pelko vähenee ja se toisi mukanaan useamman työpaikan pieneen yritykseen.

Paikallinen sopiminen on merkittävä työllisyyttä tukeva toiminto. Liian monet lait ja asetukset ovat esteenä joustavalle sopimiselle.

Paikallinen sopiminen ei vähennä työntekijän olemassa olevia etuja, vaan mahdollistaa työntekijän eri elämänvaiheisiin sopivat työajat ja käytänteet niin, että kumpikin osapuoli hyötyy. Paikallinen sopiminen ei ole uhka vaan mahdollisuus.

Lakimuutoksen astuessa voimaan heinäkuussa yrittäjien perheenjäsenten asema työsuhteessa paranee huomattavasti. Nyt yrittäjien perheenjäsenen on mahdollisuus liittyä palkansaajien työttömyysturvaan, mikäli hänellä ei ole omistusta tai määräysvaltaa yrityksessä.

Työllistetyn perheenjäsenen kannattaa välittömästi liittyä palkansaajakassan jäseneksi, jolloin hän saa samat edut kuin kuka tahansa työttömäksi jäänyt, mikäli työsuhde loppuu perheyrityksessä.

 

Uuden hallituksen tarkoituksena on saada Suomesta elinvoimainen ja hyvä maa yrittää. Kuinka se on mahdollista, jos yritysten mahdollisuus toimia ja työllistää on vaikeaa ja byrokraattista?

Hallituksen tavoitteena on myös 75 prosentin työllisyys. Tavoite on kova. On tiedostettava, missä tulevat työpaikat syntyvät: ne muodostuvat ainoastaan mikro- tai pk-yrityksiin. Hallituksen on luotava hyvä pohja yrittäjyydelle, jotta tavoitteeseen päästään.

Uusien yritysten rahoituksen saanti on tehty liian vaikeaksi ja aikaa vieväksi. Uusi yrittäjä ei pysty kuukausien odotteluun.

Myös käyttöpääoman saanti on erittäin vaikeaa, usein mahdotonta. Käyttöpääomalaina turvaa yrittäjän tulevaisuuden siinä hetkessä, kun investoinnin tarve on tuotannon kasvun myötä lisääntynyt niin, ettei sitä pystytä senhetkisellä kassavirralla tekemään.

On eriskummallista, miksi käyttöpääoman saanti evätään, vaikka takaisinmaksu lainalle on nopeaa. Käyttöpääomalaina turvaisi tuotannon ja yrityksen elinkaaren jatkumisen. Onko pankeillamme liian suuri valta päättää yrityksen olemassaolosta?

 

Hallituksen tulee jatkossa kohdentaa tukea ennen kaikkea yrityksen kehittymiseen, innovaatioihin ja tutkimiseen. Maassamme suurin osa yrityksistä on mikro- ja pk-yrityksiä, jotka luovat tulevaisuuden työpaikat. Tarvitsemme myös isoja yrityksiä sekä viennin kehittämistä ja yrittäjämyönteistä rakennetta. Näin Suomesta tehdään haluttu maa yrittää Euroopankin tasolla, ja saataisiin muualtakin yrittäjyyttä Suomeen.

Vastakkainasettelu ei ole tämän päivän agenda, vaan yhdessä tekeminen, työmarkkinoiden uudistaminen sekä ennakoitavissa olevan verotuksen luominen. Yritysten kautta luodaan työpaikkoja ja tuloveroja, joilla hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan. Kunnat eivät yksin tähän pysty, tarvitaan yhteishenkeä. Jatkuva murros vahvistaa myös yrittäjyyttä.

Oikaisu 12.7.2019, kello 15.20: Toisin kuin kirjoituksesta käy ilmi, henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen tähtäävä laki tuli voimaan jo 1.7.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.