Savonlinnan historia on myös Kuopion historiaa

Savonlinna ja sitä ympäröivä itäinen Järvi-Suomi on Itä-Suomen maakuntien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupunkialueeksi 2026, sananmukaisesti vanhoilla meriiteillä.

Itä-Suomen vanhimpana kaupunkina Savonlinna on antanut vahvan sykäyksen koko alueen kehitykseen, mutta sillä on erityinen yhteys Kuopion syntyyn.

Historiantutkija Kauko Pirinen on kirjoittanut Savon historia -kirjasarjan kakkososassa ”Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534–1617” Savon hallinnollisen itsenäistymisen tapahtuneen vuonna 1534.

Savolaiset alkoivat pursuta kohti Hämettä ja pohjoista aiemmin harvaan asutuille tai asumattomille eräalueille. Savolaisten asutusliike oli oman aikansa Saimaa-ilmiö.

Liki 500 vuoden takaisen ilmiön takaa paljastuu suomalainen aatelismies, jonka elämässä olisi kaikki ainekset elokuvaan. Hän ehti palvella Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan hovia pari vuotta jouduttuaan kahnauksiin Kööpenhaminassa vuonna 1533.

Riidan päätteeksi suomalainen otti tanskalaismiehen hengiltä ja joutui vankilaan. Myöhemmin hän eteni koko Suomen käskynhaltijaksi ja lyötiin myös ritariksi.

Suomalaismies oli nimeltään Kustaa Fincke. Hän pääsi osoittamaan kuninkaalle uskollisuutensa ja kykynsä muun muassa Viipurin linnanpäällikön apulaisena. Vuonna 1547 kuningas nimitti hänet Olavinlinnan ja Savonlinnan linnaläänin päälliköksi.

Käytännössä Finckesta tuli Savon hallinnollisen keskuksen johtaja, joka oli suoraan tilivelvollinen kuninkaalle ja jolla oli vastuu Savon veroista ja puolustuksesta.

Kustaa Vaasa antoi Finckelle päätehtäväksi edistää uudisraivauksen, kaskiviljelyn ja asutuksen leviämistä Savossa, joka oli tuohon aikaan Ruotsin ja Novgorodin rajaseutua.

Ensi töikseen linnanpäällikkö ryhtyi vahvistamaan Tavinsalmen uuden kuninkaankartanon asemaa savolaisten asutusliikkeen valvonta- ja hallintokeskuksena. Tavinsalmen kylä sijaitsee vuonna 2015 Kuopioon liittyneen Maaningan alueella.

Kustaa Fincke anoi kuninkaalta lupaa Tavinsalmen muodostamiseksi omaksi itsenäiseksi hallintopitäjäksi. Kuningas antoi suostumuksensa 15.8.1547. Päivämäärästä on sittemmin tullut Pohjois-Savon maakuntapäivä. Savon Sanomat ja Pohjois-Savon liitto herättivät sen henkiin kaksi vuotta sitten Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Oman nimensä Savonlinnan ja Kuopion yhteiseen tarinaan on kirjoittanut myös Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola.

Turun tuomiokapitulin jäsenenä hän esitti Finckelle uuden kappelin rakentamista Tavinsalmen hallintopitäjän alueelle. Kirkko valmistui 1552 Kuopionniemelle.

Varsinaista Saimaa-ilmiötä jouduttiin odottamaan 1980-luvulle. Legendaarisen Tuuliajolla-rock-kiertueen idean isä muusikko Juice Leskinen ehdotti elokuvauraansa aloitteleville Kaurismäen veljeksille kiertueen ikuistamista ensimmäiseksi suomalaiseksi rock-elokuvaksi. Leffan nimeksi tuli Saimaa-ilmiö.

Nilsiäläinen kirjailija Antti Heikkinen on kirjoittanut Juicen elämäkerrassa ( Risainen elämä, Siltala 2014), että ”ajatus Saimaalla risteilevistä rockbändeistä oli hautunut Leskisen päässä pitkään, vanhaa tukkijätkää kun kiehtoivat sekä sisävedet että rock’n’roll. Kiertueen varsinainen pointti oli todistaa, että suomalainen rock’n’roll tapahtuu muualla kuin pääkaupunkiseudun klubeissa ja kapakoissa.”

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Meillä on keinot pysäyttää trooppinen metsäkato

Piina on hieno suoritus

Avoin kirje Suomen Urheiluliitolle

Miten meille käy tekoälyn voittaessa?

Nuoria kuultava laajennettaessa

Laajempaa näkökulmaa

Taiteen tukemisesta ja tukemattomuudesta

Fysioterapeutti ei tee diagnoosia

Riitelytunnilla oli myönteistäkin viestintää

Epäonnistunut fuusio vai hieno alasajo?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.