Tarkkaa harkintaa koronan jälkeen

Se, miten palaamme normaaliin tai uusnormaaliin elämään pandemian jälkeen, on seuraava haasteemme.

Huoltovarmuutemme on hoidettava jatkossa ammattitaidolla ja sitä on mietittävä monelta kantilta ja monenlaisten uhkien varalta.

Kaikkien yhteisöjen on hoidettava kriisisuunnitelmansa kuntoon. Esimerkiksi taloyhtiöihin piti noin 30 vuotta sitten hankkia pelastusvälinelaatikko. Harva enää muistaa, mitä siellä on. Olisikohan ollut ainakin lapio ja yksi kaasunaamari? Mitähän niillä oli tarkoitus tehdä?

Silloin taisivat ydinvoimalaonnettomuudet olla puheenaiheena, kun nämä laatikot piti hankkia.

Ruuan tuotantomme pitää hoitaa siten, että se on omissa käsissämme. Me emme voi jäädä ulkomaisen kausityövoiman varaan.

Hyvää on ollut se, että kansalaisten keskuudessa on herännyt halua asua muuallakin kuin Etelä-Suomessa. Nyt pitää politiikkamme olla sellaista, että se tukee maalla asumista ja maanläheisiä töitä. Kausitöiden vastaanottaminen pitää tehdä kannattavaksi maamme suurelle työttömien joukolle.

Iloksemme olemme saaneet kuulla, että jotkut yritykset suunnittelevat valmistuksen siirtämistä Eurooppaan tai jopa Suomeen. Se olisi oikea ekoteko. Ei ole ilmastonsuojelun tai ihmisoikeuksien kannalta ollenkaan hyvä pitää tuotantoa Kiinassa. Kotiutus tekisi hyvää myös huoltovarmuudelle.

Poliitikkojen tehtävä on iskeä nyt, kun rauta on kuuma. Pitää tehdä tuotannon kotiuttaminen mahdolliseksi ja houkuttelevaksi.

Rahaa tarvitaan paljon, että kriisistä selvitään siten, että lastemme ei tarvitse maksaa velkaa pitkään jälkeemme. Velkaa joudumme varmaan ottamaan, mutta se ei saa olla pääasiallinen rahoitusmuoto.

Myöskään verojen nostaminen ei voi olla päätavoitteemme. Menoja tulee käydä tarkalla seulalla läpi ja niitä tulee karsia. Nyt pitää todellakin olla oma kansa ensimmäinen, jota mietitään, kun palataan uusnormaaliin.

Ei ole mitään järkeä nyt lappaa rahaa tehottomaan kehitysapuun. Nyt on hyvä aika laittaa sekin asia kuntoon. Pitää auttaa muuten kuin lappamalla rahaa. Jos jokin maa on aina vaan kehitysmaa, niin jossain on vikaa. Silloin auttaminen on ollut vääränlaista.

Julkinen hallinto on myös saanut rehottaa melko rauhassa. Sieltä voitaisiin karsia kaikki turhat suojatyöpaikat ja hyväveli-verkostot.

Yrityksiä on tuettu rahallisesti tämän kriisin alettua. Mutta onko rahat jaettu oikein? On hämmästyttävää lukea, millä perusteilla rahaa on jaettu. On näyttänyt siltä, että rahaa on valtavia määriä jaettavana. Olisikohan parempi vaikka alentaa arvonlisäveroa joksikin aikaa sellaisilta aloilta, jotka ovat kärsineet tilanteesta?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Miks(ei) Mikkeli? Asuinpaikan valinta ei olekaan aivan helppoa

Sähköautoja halutaan valmistuttaa vaikka väkisin

Hyöty pantava investointeihin

Kivestä leipää

Ohjausta hyvinvointia edistäen

Tuulivoimalan lavat eivät ole vaarallisia

Monipaikkaisuus on suuri hyöty

Valta valuu EU-kolonialisteille

Tarpeetonta tavaraa on liikaa

1500-luvun hallintomalli ei toimi nykyajan ympäristössä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.