Tarvitaan uusia kannustimia

Viime päivinä olemme saaneet tuntea luonnon voimat sähköntoimitusten jatkuvina häiriöinä.

Avojohdot ja kasvavat metsät muodostavat talven ja myrskyjen kanssa yhdistelmän, johon ei ole helppoa ratkaisua. Raivausten tarve kasvaa vuosittain hiilidioksidin ja lämmön lisääntyessä. Lehtipuut saattavat kasvaa pari metriä vuodessa ja muutamassa vuodessa työ on uusittava.

Toinen ajan trendi on metsänomistajien kaupunkilaistuminen. Metsien hoitotyöt ovat siirtyneet lähes kokonaan ammattilaisten vastuulle.

Lisäksi metsätöiden tekijöiden määrä on yksinkertaisesti vähentynyt, joten kaikkia puskia ei ehditä raivata sitä vauhtia kuin metsä kasvaa. Johtoja viedään toki teiden varsille, mutta se ei poista jatkuvaa raivaustyön tarvetta.

Ainoa pitkän aikavälin ratkaisu on viedä kaapelit maahan, joka on kallis investointi, mutta sen jälkeen ylläpitokustannukset ovat murto-osa avojohtojen kustannuksista.

Jos alkutalven kaltaiset talvet ovat tulevaisuudessa yhä yleisempiä, niin joka vuosi pitää varata useita miljoonia euroja pelkästään vikojen korjauksiin ja muihin vastuisiin ylläpidon lisäksi.

Koko revohkassa merkittävin kuluerä on kuitenkin asukkaiden, yritysten ja kuntien kustannukset varajärjestelmien rakentamisesta tai vanhusten evakuoinnista. Tämän kuluerän suuruutta voi vain arvailla.

Pitäisikö sähköyhtiöiden nyt kääntää investointien painopistettä haja-asutusalueelle, jonne häiriöistä aiheutuvat kustannukset kumuloituvat? Pitäisikö omistajakuntien tinkiä osingoista, jotta verkko saataisiin nopeasti kuntoon ja tuottamaan?

Viranomainen voisi asiaa helpottaa määrätietoisilla kannustimilla. Kaapeleiden vetämistä maahan voisi jouduttaa investointikannustimin, vaikka verotuksellisin keinoin. Yhteiskunta myös säästää, kun sähköt ovat toimintavarmemmat.

Toinen keino voisi olla keventää verkon tuottorajoituksia niille yhtiöille, jotka vetävät johtoja maahan haja-asutusalueilla, ja kiristää tuottomahdollisuuksia niille, jotka jääräpäisesti pitävät kiinni ilmajohdoista. Huomioiden tietysti erityisolosuhteet – kalliot ja harvan asutuksen alueet – poikkeuksina.

Nykyaikainen sähköverkko tarvitsee rinnalleen tietoliikenneyhteyksiä uusien sähkönjakeluun liittyvien palvelujen tuottamiseen, joten vetämällä kuituverkkoa samalla tulisi sekin hoidettua. Voisihan se kuituyhtiökin viedä sähköjohtoa samalla työmaalla.

Keskustelusta on puuttunut myös muiden rahoituskanavien käyttö, esimerkiksi Jyrki Kataisen vastuulla oleva EU:n reilun 300 miljardin investointi- ja kasvuohjelma. Luulisi sähköyhtiöiden hakevan rahoitusta älykkään sähköverkon rakentamiseksi.

Tulevaisuuden sähköverkko mahdollistaa hajautetun energiatuotannon ja varastoinnin sekä asiakaslähtöisemmät palvelut. Kataisen ohjelmasta saattaisi löytyä vipua kehitykseen, jolla sekä parannettaisiin sähköverkon häiriöiden sietokykyä että mahdollistettaisiin modernin sähköverkon palvelujen ja uuden liiketoiminnan kehitys.

Ratkaisut ovat olemassa, jos tahtoa ja päättäväisyyttä riittää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Perustaso täyttyy Kuopiossa, mutta aina voidaan parantaa

Kuulokuntoutuksessa alueellista epätasa-arvoa?

Fysioterapeuttien virkoja hoitokoteihin

Lähipiirin hätää ei tunnisteta

Sydämen sivistystä päätöksentekoon

Revanssin paikka Puijon portaat

Maidontuotanto Suomessa alle pulavuosien

Tehtiinkö kyseenalainen sopimus?

Joka päivä on hyvä päivä liikkua

Future Savo pitää esillä myös pehmeitä arvoja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.