Tavoitteena oppimisen ilo viihtyisässä ympäristössä

Filosofian tohtori Outi Nuutinen ilmaisi ihmetyksensä siitä, miksi Kuopio kunnostaa Niiralan koulun tilat nykyaikaisiksi, muuntojoustaviksi opetustiloiksi (SS 21.2.). Nuutinen nostaa kirjoituksessaan esille tärkeitä oppimisympäristösuunnittelun lähtökohtia, kuten esimerkiksi pienten oppilaiden keskittymisrauhan ja kuinka Niiralan koulun kunnostussuunnitelman täytyy palvella parhaiten oppilaita ja opettajia. Olemme täysin samaa mieltä.

Muuntojoustavuus Kuopion kaupungin oppimisympäristöhankkeissa ymmärretään siten, että opetusryhmien käytössä on monia eri tyyppisiä tiloja, eri tyyppisiin tekemisen tarpeisiin, tarkasti erilaisten oppijoiden tarpeet huomioiden.

Joskus opetustilannetta palvelee erinomaisesti pari opetusryhmää kokoava isompi tila, jossa vuorovaikutusta edistää mahdollisuus vapaammin valittavaan istuimeen, oleiluun lattiatasolla, porrastetussa katsomossa tai vaikkapa sohvalla. Toisinaan oppimista tukee parhaiten vetäytyminen pienempään tilaan, jonka voi eriyttää muista ympäristön äänistä ja visuaalisesta hälystä. Välillä oppimiseen on helpointa keskittyä pöydän ääressä, hyvää ergonomiaa noudattavalla oppilastuolilla.

Kaikki Kuopion muuntojoustavat oppimisympäristöt toteutetaan yhteissuunnittelun periaatteilla ja käyttäjälähtöisiä muotoilumenetelmiä hyödyntäen, alusta loppuun. Käyttäjien ja eri sidosryhmien osallistuminen suunnitteluprosessin eri vaiheisiin on sidoksissa rakennushankkeen viitekehykseen; onko kyseessä uudisrakennus, jonka toiminnallinen sisältö on joustavammin muotoiltavissa vai olemassa oleva rakennus.

Niiralan koulun suunnittelivat vuonna 1920 pidetyn arkkitehtuurikilpailun lunastetun ehdotuksen tekijät arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljequist. Kaupunkikuvallisesti merkittävä, pohjoismaista klassismia edustava koulu valmistui vuonna 1926. Kohteen arkkitehtoniset arvot huomioidaan muutos- ja korjaustöissä ja samalla poistetaan rakennukseen arkkitehtuuriin sopimattomat, 1970-luvun korjauksissa tehdyt muutokset, lisäykset ja väritysratkaisut.

Niiralan koulusta on laadittu rakennushistoriaselvitys, jossa on esitetty rakennuksen olennaiset tyylipiirteet ja ominaisuudet, arkkitehtonisesti arvokkaimmat ja parhaiten säilyneet tilat sekä aikojen kuluessa tehdyt muutokset. Rakennushistoriaselvitys toimii hyvänä lähtötietoaineistona toteutussuunnitteluvaiheessa.

Rakennuksen alkuperäinen huonejärjestys, tilavat portaikot, leveät sivukäytävät ja niiden varrelle sijoittuvat luokkahuoneet sekä päätyjen salit säilyvät jatkossakin. Niihin tehtävät muutokset mahdollistavat nykyaikaisen pedagogiikan toteutumisen, mutta eivät tuhoa vanhaa tilarakennetta.

Tilaviin sivukäytäväauloihin voidaan sijoittaa paikkoja pienryhmä- ja yksilötyöskentelyyn, luokkatilojen välille avataan yhteyksiä modernin tiimityöskentelyn tueksi. Lopputuloksena saadaan kasvun ja oppimisen palvelualueen tavoittelema muuntojoustava oppimisympäristö rakennuksen historiaa ja kulttuuriarvoja kunnioittaen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.