Toimintakulttuuria kehitettävä

Suomen ortodoksisen kirkon hallinnon ongelmat, kommunikoimaton johtamiskulttuuri ja piispojen tulehtuneet suhteet ovat nousseet kuluneen viikon aikana julkiseen keskusteluun. Mediassa seurakuntien työntekijät puhuvat epäkohdista ainoastaan nimettöminä. Perusteltua ja rakentavaa kritiikkiä ei uskalleta julkisesti esittää. Miksi kirkossa pelätään yhteisistä asioista keskustelemista?

Arkkipiispa on esittänyt, että nyt esitetyn arvostelun taustalla ovat yksittäisten ihmisten tuntemukset (Ort.fi 25.5.). Tapauksia, joissa seurakunta tai sen työntekijät ovat saaneet oikeudessa rikostuomion, ei voi sivuuttaa henkilökohtaisina tuntemuksina. Monissa tapauksissa kyse on ollut pitkään tiedossa olleesta toiminnasta, jota ei kirkon piirissä ole haluttu tai kyetty katkaisemaan. Väärinkäytökset ovat vakavasti vahingoittaneet useiden seurakuntien ja lukuisten kirkon jäsenten elämää.

Keskeisen ongelman muodostaa pyrkimys oikeuttaa maallisen lainsäädännön vastaiset toimet kirkon kanonisella perinteellä. Toistuvat tuomioistuinratkaisut osoittavat, että kirkon sisällä ei näy merkkejä pyrkimyksestä sovittaa kirkollista perinnettä ja maallista lainsäädäntöä.

On perusteltua kysyä, onko kirkon ylimmässä johdossa
riittävästi esimerkiksi lainsäädäntöön perehtynyttä osaamista. Toiminta näyttäytyy ajoittain henkilökohtaisiin suhteisiin ja eriarvoiseen kohteluun perustuvalta. Onko kirkon hallintojärjestelmä muuttumassa teokratiaksi, jossa kanoneita käytetään avoimuuden tukahduttamiseen eikä hyvän ja oikeudenmukaisen järjestyksen varmistamiseen?

Arkkipiispa Leo on rohkeasti kutsunut kaikki ortodoksit osallistumaan kirkon kehittämiseen. Osallistumme mielellämme tähän työhön, sillä olemme huolissamme kirkkomme jäsenten hyvinvoinnista ja kirkon kantamasta yhteiskuntavastuusta.

Suomessa ortodoksisen kirkon ylintä valtaa käyttää kirkolliskokous. Ehdotamme, että kirkolliskokous ryhtyy toimiin avoimen ja perusteltua kritiikkiä arvostavan sekä Suomen lainsäädäntöä kunnioittavan toimintakulttuurin synnyttämiseksi. Jotta Suomen ortodoksinen kirkko voi jatkossakin toimia erityisasemassa olevana julkisyhteisönä, on sen ylintä johtoa myöten sitouduttava hyvän hallinnon periaatteisiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.