Työn psykologiaa ei tunnettu

Kilpailukykysopimuksella pyrittiin vuonna 2016 parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä sekä työllisyyttä. Se sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä. Tarkoitus oli pidentää päivittäistä työaikaa puolella tunnilla, mutta se kutistui lopulta puoleen tuntiin viikossa.

Sopimusta sorvatessa on unohdettu työn psykologia. Kun työntekijä tietää, että joutuu tekemään ylityötä ja kaiken lisäksi ilmaiseksi, niin hän löysää luonnostaan työtahtia, jotta voimavarat riittävät työajan loppuun.

Pidennetyn vuotuisen työajan lomarahojen leikkaus ei mieltä ylennä. Armopalana työnantajamaksuja vähennettiin. Kiky-sopimus sai aikaan työntekijäpuolella yleisen potutuksen lisääntymisen ja keskusteluja aiheesta työaikana. Työhön käytetty aika pitenee ja työteho huononee sekä firman tuotanto vähenee.

Työllistävä vaikutus kiky-sopimuksella kuitenkin on, kun joudutaan palkkaamaan lisää työntekijöitä, jotta budjetoitu tuotanto saavutetaan alentuneella työteholla. Kiky-sopimus lisää työpahoinvointia. Työntekijöiden sairauslomat ovat lisääntyneet.

Suomen talouden kilpailukyky on huonontunut. Insinöörin matikalla työn psykologiaa tuntematon kompastuu helposti omaan näppäryyteensä, kun nopeasti sorvataan tällaisia työtehoa alentavia soppareita, joiden takarajaa ei tiedetä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Kesä voi olla parasta aikaa ikäihmisellekin

Isä ei ole vierailija

Eläkevarat erikseen

Elämämme sietämätön ihanuus

Ei yhteisvastuuta EU-budjetin kautta koronan varjolla

Epäoikeudenmukainen farssi

Lopullinen digiloikka uuteen normaaliin

Älkää pysykö kotona

Korona kirkasti merkityksen

Presidentti Tarja Halonen: Kuva turvallisuusuhkista kaipaa päivitystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.