Työurien pidentäminen nopea apu työllisyysasteen nostoon

”Verokannustimilla pystyttäisiin houkuttelemaan yli 65-vuotiaita jäämään tai palaamaan takaisin töihin” totesi Palkansaajien tutkimuskeskuksen johtaja Elina Pylkkänen (SS 14.9.) ja viittasi Ruotsin kokemuksiin.

Kun Suomessa lasketaan aamukammalla eläkepäivien alkua, Ruotsissa lasketaan samoin, mutta näköpiirissä on usein työelämän muutos eikä sen loppuminen.

Monelle virallinen eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikaiseen. Myös työnkuvaa muokataan ja nimenomaan eläkkeelle siirtyvän henkilön toiveesta. Taloudelliset vero- ja eläkekannusteet ovat osa kokonaisuutta.

Senioriteettia ja kokemusta arvostetaan naapurissa. Pitkät työurat ovat yleisiä myös Ruotsin irtisanomiskäytännöstä johtuen. Senioriteettiperiaate on tarkoittanut sitä, että viimeksi palkattu työntekijä irtisanotaan ensimmäisenä.

Tämä on pitänyt eläkeikää lähestyviä ruotsalaisia työelämässä, kun vastaavasti heidän suomalaiset ikätoverinsa on mahdollisesti vastaavassa tilanteessa lomautettu tai irtisanottu. Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista lomautusjärjestelmää.

Työurien pidentäminen on monien osien summa ja naapurissa tähän kuuluu asian sosiaalinen hyväksyntä tai paremminkin velvollisuus. On lähes automaattista harkita työuran jatkamista ja toisaalta näyttää kykeneväisyytensä työhön. Työssä ololla halutaan korostaa omaa jaksamista ja vastuuta yhteiskunnasta.

Vertailu naapuriin voi meissä nostattaa verenpainetta, mutta esimerkit kertovat enemmänkin ruotsalaisten ajattelumaailmasta kuin meikäläisten huonommasta fysiikasta tai työmoraalista. Oleellista on työnantajan asennoituminen ja työn tarjoaminen toisin kuin ennen.

Suomessa eläkeläisten työssä jatkaminen on hyvinvointivaltion kynnyskysymys. Kun työllisyysaste on meillä nyt noin 72 prosenttia , on se Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa 77 – 78 prosenttia ja Saksassakin 75 prosenttia.

Työllisyysaste korreloi suoraan talouteen ja talouden kestävyysvajeeseen. Työllisten määrä on meillä vuoden 1990 tasolla, vaikka väkiluku on sinänsä kasvanut noin puolella miljoonalla viimeisten 25 vuoden aikana.

Työllisyysasteen reseptit riippuvat syntyvyydestä, työikäisten määrästä ja maahanmuuttajien määrästä. Hallitus korostaa syntyvyyden merkitystä, mutta parhaimmillaankin vaikutukset näkyvät 20 – 30 vuoden kuluttua.

Suomeen rekisteröityy työperäisesti muutamia tuhansia EU-sisämarkkinoiden kansalaista vuosittain, ja merkittävää kasvua ei liene näkyvissä.

Jatkossa paine kohdistunee työurien pidentämiseen loppupäästä, mutta ovatko työmarkkinamme tähän valmiita? Työssä jatkamiselle on Suomessa jo nyt taloudellisia kannusteita, mutta ajattelun muutosta tarvitaan etenkin työpaikoille.

Onko työpaikoilla tehtävänkuvia muutettu +65-vuotiaille? Voiko virallisen eläkeiän ylittänyt aloittaa startup-yrittäjänä – miten suhtautuvat pankki ja muut rahoittajat?

Pääseekö seniori-ikäinen yrittäjäkurssille tai uudelleenkoulutukseen? Löytyykö lähipiiristä kannustusta 60-vuotiaalle, joka ilmoittaa haluavansa tehdä töitä vielä 17 vuotta? Irtoaako opintolaina, kun ikä alkaa seitsemällä?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Vastuullista ja kestävää talouden ahdingosta huolimatta

Lähiomainen sairauden kuplassa

Hatsala sopisi kongressi- ja messualueeksi

Maapallo toimii neljän asian varassa

Sydämen sivistystä kirjoitteluun

Vanhemmuuden tuen leikkaaminen ei tuo säästöä

Onko nälkävyölle vaihtoehtoja?

Siilinjärvi satsaa ja säästää

Punainen lanka pahasti hukassa

Miksi sosiaaliala vaikenee?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.