Työurille jatkoa

Työurien pidentämiseen liittyvät kysymykset ovat yksi tärkeimmistä seuraavan hallituksen päätöksistä. Selvityksiä, raportteja ja laskelmia on tehty monella eri taholla.

Puheita on pidetty jo niin pitkään, että on aika kääriä hihat.

Avire-Kuntoutus teetti marraskuussa 2010 kyselytutkimuksen selvittääkseen päättäjien ja työntekijöiden mielipiteitä työurien pidentämisestä. Eläkeiän nostaminen oli annetuista vaihtoehdoista huonoin.

Molemmat vastaajaryhmät olivat vahvasti yhtä mieltä siitä, että parhaat keinot työurien pidentämiseksi ovat kannustava johtaminen, työkykyä ylläpitävä kuntoutus ja työtehtävien uudelleenjärjestely.

Ennenaikaisen eläköitymisen syynä pidettiin heikkoa johtamista. Hyvä henkilöstöjohtaminen miellettiin kyselytutkimuksessa yrityksen menestyksen avaintekijäksi.

Hyvinvoiva työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan. Hänelle on asetettu tavoitteet, joita myös mitataan. Tavoitteiden asettaminen on johtajan vastuulla, mutta se täytyy tehdä yhteistyössä työntekijän kanssa.

Työssä tai elämässä yleensäkään ei ole sisältöä, jos sillä ei ole merkitystä. Merkitys muodostuu odotuksista ja odotusten ylittämisestä.

Työntekijöiden on myös itse haluttava huolehtia itsestään. Voimat voivat loppua monesta eri syystä. Terveyden ja työkyvyn seurannassa tulee olla valppaana, jotta ongelmiin päästään vaikuttamaan ja niitä ehkäisemään mahdollisimman varhain.

Pitkäjänteisessä työkyvyn ylläpidon tukemisessa kuntoutuspalveluiden tarjoajat toimivat työterveyshuollon täydentäjinä. Kun yhteistyötä tiivistetään, syntyy kaikille osapuolille uusi työhyvinvoinnin johtamisen malli.

Tarvitaan yhteiset tavoitteet ja mittarit. Vaikuttavuutta saadaan vielä lisää, jos palveluiden hinnoittelu perustuu ainakin osittain palveluista saataviin hyötyihin.

Mitä parempaa yhteistyötä, sitä enemmän tuloksia ja vaikuttavuutta.

Huojentuneena olen huomannut, että toisinaan työurakeskusteluissa vilahtavat myös työttömät ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Näissä ryhmissä on suuri potentiaali.

Työvoiman tarpeen kasvuun liittyvät luvut ovat massiivisia. Suuria ovat myös työikäisten työelämästä poissa olevien luvut.

Suomessa on lähes 250 000 työtöntä ja yli 160 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa työikäistä. Panostamalla näiden ihmisten työelämään paluuta tukevaan kuntoutukseen, saisimme kymmeniä tuhansia tekijöitä takaisin työelämään.

Työttömien terveyspalveluita pohtinut työryhmä esitti, että työttömät ohjataan terveystarkastuksiin. Työttömän taustan ja koulutuksen lisäksi terveydentilan selvittäminen antaa laajemman kuvan työttömän työkyvystä. Tarvittaessa työtön voidaan ohjata kuntoutukseen tai työelämävalmennukseen.

Tämäkään ei riitä saamaan yli 400 000 hengen joukkoa takaisin töihin. Heille tarvitaan työpaikkoja.

Kun työhönottotilanteessa vastakkain on yli 60-vuotias konkari ja 35-vuotias pitkäaikaistyötön tai ammattitaitoinen mielenterveysongelmistaan kuntoutunut ja hieman vähemmän työkokemusta kerryttänyt terve hakija, mitkä seikat painavat vaakakupissa?

Kimmo Karvonen Toimitusjohtaja Avire-Kuntoutus Oy

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Onnistunut asiakaspalvelu luo hyvinvointia kaikille

Aikataulutus isku Saimaan saaristolaisten elinkeinoille

Suomesta Pohjoismaiden houkuttelevin matkailumaa

On aika kiittää KYSin ja Harjulan loistavaa hoitoa

Isoäiti kulutti kestävästi

Terveisiä Antti Rinteelle

Yliopisto-opetusta muokattava

Varhaiskasvatuksessa tarvitaan lastenhoitajia

Brysselin viikkokatsaus

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.