Uskomushoito-termi on harhaanjohtava

Professori Juhani Knuutin haastattelussa nostettiin esiin niin sanotut uskomushoidot ja niiden haitat (SS 28.8.). Termi ”uskomushoito” on harhaanjohtava eikä sitä käytetä kansainvälisessä ja suomalaisessa lääke- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa. Se virittää vastakkainasettelua lääkäreiden ja potilaiden välille.

Kansainvälisesti käytetään termiä ”täydentävät ja vaihtoehtoiset hoitomuodot” menetelmistä, joita ei ole tarjolla terveydenhuoltojärjestelmässä. Ne jaetaan kolmeen pääryhmään: luontaistuotteet, keho-mielihoidot ja muut, kuten perinnehoidot. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee jäsenmaita sisällyttämään viralliseen terveydenhuoltoon ”traditionaalista ja täydentävää lääketiedettä”.

Täydentäviä hoitoja käytetään lähes aina lääketieteellisten hoitojen lisänä ja täydennyksenä tai terveyden edistämiseksi, ei vaihtoehtoisina. Tieteellistä näyttöä on monien keinojen, kuten akupunktion, joogan, kiropraktiikan ja tietoisen läsnäolon (mindfulness) hyödyistä kipujen ja kärsimysten helpottamisessa. Varsinkin pitkäaikais- ja monisairaiden ihmisten vaivat voivat näiden avulla lievittyä.

Ruotsin hallitus teetti laajan selvityksen ja antoi keväällä 2019 ehdotuksen tällaisten hoitomuotojen sääntelyksi, jotta vahvistetaan kansalaisten valinnanvapautta käyttää turvallisia täydentäviä hoitoja.

Monissa maissa näitä menetelmiä käytetään terveydenhuoltojärjestelmässä ja niitä korvataan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta. Norjassa yli puolet sairaaloista antaa niitä asiakkailleen muun hoidon tueksi.

Kansalaisten ja terveydenhuoltohenkilöstön on saatava luotettavaa tietoa terveydenhuollon ulkopuolella nykyisin tarjottavien hoitojen tutkituista hyödyistä ja haitoista. Suomalaisista noin kolmannes raportoi käyttävänsä tällaisia hoitoja ja suurin osa heistä ilmoittaa saavansa niistä apua vaivoihinsa.

Antti Rinteen (sd.) hallitus aikoo selvittää ”vaihtoehto- ja uskomushoitojen sääntelyn tarpeen”. Tätä varten ehdotamme, että käsitteet selkiytetään, jotta tiedetään mistä puhutaan, ja selvitetään Ruotsin tapaan nykytilanne: minkälaisia täydentäviä hoitoja suomalaiset käyttävät ja miksi, millaisia ovat niiden biolääketieteelliset ja arkielämässä koetut hyödyt ja haitat eri käyttäjäryhmissä.

On myös pohdittava, mitä täydentäviä hoitoja voidaan sisällyttää julkiseen terveydenhuoltoon niiden terveyshyötyjen ja mahdollisten säästöjen perusteella.

Lääkkeettömien, täydentävien hoitojen puolesta on vastikään tehty kansalaisaloite ”Täydentävät hoidot kaikille”.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Miten rakentaa suurta, jos pienikin sortuu?

Palvelusetelit tuovat ongelmia

Kävelykeskustat autioituneet Kuopiossa ja Joensuussa

Vapautemme kunniaksi

Järjestöt ja yhdistykset kuntien kumppaneiksi

Työsarkaa riittää

Hämmästyttävä takaisku

Myynnin verotus tasaamaan alueellisia eroja

Pelattava parempiaan vastaan

Eri mieltä, vaikka en ymmärrä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.