Valtio ampuu itseään jalkaan

Valtion tutkimuslaitosten budjettien teurastuslinja on jäänyt yliopistokeskustelun varjoon. Kun yliopistojen näihin asti kasvanutta rahoitusta vähennetään noin 5 prosenttia tänä vuonna, on tutkimuslaitosten budjetteja jo karsittu kovalla kädellä.

Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että tutkimuksen halutaan suoraan hyödyttävän yhteiskuntaa. Tutkimuslaitokset ovat olemassa juuri siksi, että ne tekevät välittömästi hyödyllistä soveltavaa tutkimusta.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisia tutkimuslaitoksia on yhdistetty, minkä on oletettu tuottavan säästöjä.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus ja Kansanterveyslaitos (KTL) yhdistettiin vuonna 2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi (THL).

Vuoden 2015 lopussa THL:n henkilöstöä oli jo supistettu 25 prosenttia. Koska laitoksella on pakollisia lakisääteisiä tehtäviä, supistus kohdistuu ennen muuta tutkimustoimintaan ja jatkuu yhtä rankkana vielä useita vuosia.

Kaikkein järjettömintä on, että supistukset ovat koskeneet myös ulkopuolista rahoitusta, joka rajoittaa esimerkiksi Euroopan komission rahan vastaanottoa. Rahaa jää siis saamatta Suomeen.

Työterveyslaitos ja STUK ovat samassa kurimuksessa, niistä tutkimus on hiipumassa kokonaan pois.

Ministeriöiden taloushallinnon virkamiehet ovat kautta aikojen kyseenalaistaneet tutkimusta ja etenkin perustutkimusta valtion tutkimuslaitoksissa. Syy ei siis ole tämän hetken poliitikoissa.

Ongelma on se, että talous- ja hallintoihmiset eivät oikein hahmota, mihin tämä johtaa. Olisikin tähdellistä saada myös ministeriöihin tutkijakoulutuksen saaneita ihmisiä. Nyt niitä ei ole edes opetusministeriössä, jossa on aikaisemmin ollut professoritasoista henkilökuntaa.

Karsimisella on kaksi katastrofaalista seurausta. THL:n tavoitteena on tuottaa hallinnon ja kansalaisten käyttöön paras mahdollinen tieto heidän päätöksiensä tueksi. Paras mahdollinen tieto ei pysy yllä ilman omaa tutkimusta ja sen antamia suoria yhteyksiä maailman tutkimuksen kärkeen.

Usein tähän riittää soveltavan tutkimuksen tekeminen, mutta pohjatiedon puuttuessa on oltava myös valmius perustutkimukseen.

Toiseksi ilman tutkimusmahdollisuutta ei laitoksiin saada päteviä tutkijoita.

Muutamassa vuodessa laitos vajoaa konsulttitoimistoksi, jossa asiantuntemus on vanhentunutta ja perustuu henkilökunnan jatko-opintojen ja pahimmassa tapauksessa perusopintojen aikana saatuihin valmiuksiin. Sellaisesta ei ole ministeriöille mitään lisäarvoa.

Kaikki mainitut laitokset ovat tuottaneet yhteiskunnalle niihin sijoitetut varat moninkertaisesti takaisin. KTL arvioitiin kansainvälisissä arvioinneissa erittäin korkeatasoisen tutkimuksen tyyssijaksi, jossa muun muassa Kari Cantell ja Leena Palotie ovat tehneet Nobel-ehdokkuuden arvoista työtä. Pirjo Mäkelä ja Sirpa Jalkanen on nimitetty tieteen akateemikoiksi. Tältä pohjalta pystytään antamaan korkeatasoisia lausuntoja.

Käytännön hyötyjä ovat olleet muun muassa rokotetutkimuksen antama pätevyys päätettäessä uusista rokotusohjelmista, suoraan hyvinvointiin ja elinikään vaikuttava ymmärrys oikeasta ravitsemuksesta ja elintavoista sekä ihmisten turvallisuuteen liittyvä ymmärrys terveellisestä ympäristöstä.

Asiantuntemusta tarvitaan kipeästi myös sote-ratkaisuja toimeenpantaessa.

Tyypillinen esimerkki kuristuksesta on Kuopion toimipaikan toksikologian tutkimuksen alasajo. Kuopio on toksikologian valtakunnallinen keskus, kun ala on Työterveyslaitoksessakin ajettu alas.

THL on viimeksi varmistanut, että Talvivaaran terveysriskeistä on ollut oikea kuva, ei väheksyvä eikä liioiteltu, vaan tiukasti tosiasioihin perustuva.

Aikaisemmin toksikologia on varmistanut esimerkiksi kalan dioksiinien aiheuttamien terveysriskien pätevän vertailun kalan terveyshyötyihin. Ilman sitä Itämeren kalastus uhkasi Suomesta loppua.

Laitoksen tutkimuksen avulla on Suomen aikanaan erittäin mutageenisten talousvesien laatu olennaisesti parantunut hyvässä yhteistyössä vesilaitosten kanssa, ja arviolta 1 000 syöpää ehkäisty.

Lukuisia kertoja vuosien mittaan laitoksen asiantuntijat ovat ottaneet kantaa kemikaalien riskeihin verrattuna niistä saataviin hyötyihin. Ilman tieteeseen perustuvaa asiantuntemusta hallinto joutuu tekemään päätöksiä teollisuuden taloudelliseen hyötyyn katsovien näkökulmien ja ympäristöjärjestöjen usein liioiteltujen pelottelukampanjoiden välissä.

Euroopan unioni on varoittava esimerkki siitä, kuinka hallinto joutuu harhailemaan kahden ääripään lobbareiden välissä, eivätkä syntyneet päätökset ole aina järkeviä.

Jouko Tuomisto

Emeritusprofessori

Kuopio

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Toteutukseen tarvitaan asennetta ja navigaattoria

Kasvukeskusten ulkopuolistakaan Suomea ei kurjisteta

Joka päivä on hyvä metsäretkipäivä

Eläkelupaus rotanloukkuna uudessa hallitusohjelmassa?

Orpolla oppositiossa orpo olo

Hotellilaiva tarvitsi erityisjärjestelyjä

Ministerin painajainen

Huoli-ilmoituskäytännöt yhtenäistettävä

Kuopio tarttuu mahdollisuuksiin ja sijoittaa tulevaisuuteen

Hoitotakuu toteutuu Kuopiossa, kiireelliset asiat hoituvat heti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.