Vanhemmuuden tukeminen merkittävä osa mielenterveyttä

Mielenterveysongelmien lisääntyminen puhuttaa tänä päivänä paljon. Mielenterveyden häiriöt ovat jo nuorillakin merkittävä terveysongelma Suomessa. Mielenterveyspalveluiden tarve on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti.

Nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne on noussut esille myös hallituksessa. Ministeri Krista Kiuru (sd.) toi viime vuoden marraskuussa esille huolensa lasten ja nuorten avunsaannista mielenterveyden ongelmissa.

Lapsen mielenterveys kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Vuorovaikutussuhteet ovat keskeisessä asemassa vaikuttamassa lapsen mielenterveyden kehittymiseen.

Mielenterveyden häiriöt lapsilla harvoin johtuvat yksittäisestä syystä, vaan ovat yleensä usean eri tekijän summa. Mielenterveys on lapselle tärkeä voimavara, joka kantaa läpi nuoruuden kehityshaasteiden kohti aikuisuutta.

SOS-lapsikylän toteuttaman vanhemmille suunnatun tutkimuksen mukaan avun hakeminen tai saaminen koettiin usein vaikeaksi. Keskeisimpiä haasteita olivat lapsen hoito, väsymys, arjen askareet, lapsen käytös, parisuhteen kysymykset tai lapsen uniongelmat.

Tutkimus oli toteutettu kolmen keskisuomalaisen kunnan kanssa, mutta uskaltaisin väittää, että samat haasteet vallitsevat muuallakin.

Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on tärkeää. Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyssä tulisi panostaa enemmän vanhemmuuden tukemiseen. Lapsen synnyttyä vanhempi saa kyllä tukea neuvolapalveluista lapsen varhaisina vuosina. Neuvolassa pyritään tunnistamaan uupuneita vanhempia.

Lapsen kasvaessa kouluterveydenhuollon rooli korostuu ja kouluterveydenhuolto on varsin tärkeässä asemassa tunnistamaan ja puuttumaan riittävän varhaisessa vaiheessa mielenterveyden ongelmiin.

Matalan kynnyksen palveluissa tulee huomioida myös vanhemmuuden haasteet. Vanhemmuuden tukemisen tulee jatkua lapsen kasvun ja kehityksen myötä tarvittaessa aikuistumiseen saakka.

Vanhempien tilanteen säännöllinen kartoittaminen on tärkeää, sillä osa vanhemmista ei välttämättä uskalla ilmaista avun tarvetta. Vanhemmuuden tukemisen tulee perustua kokonaisvaltaiseen näkemykseen perheen arjesta, sillä jokainen perhe on yksilöllinen eikä yksi menetelmä ole välttämättä kaikille sopiva.

Avuntarvitsijoiden oikea-aikainen tunnistaminen on avainasemassa ja heille tulee olla selkeästi esillä, mitä palveluita on saatavilla. Kuopiossa on parhaillaan meneillään perhekeskuksen valmistelu. Perhekeskus on osa Pohjois-Savon hallinnoimaa Yhdessä-ohjelmaa.

Perhekeskuksen ja myös digitalisaation myötä meillä on mahdollisuus kehittää perhetyönpalveluita helpommin saataviksi. Lapsiperheiden tarpeita on kartoitettava säännöllisesti ja saatava lapsiperheitä aktiivisemmin mukaan kunnalliseen ja poliittiseen päätöksentekoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Viimeksi voimassa sota-aikaan

Ytyä Kuopion ytimeen

Kysymyksiä riittää edelleen tietotulvasta huolimatta

Kriisissä striimaus ei riitä

Väärä yhtiömuoto?

Hengittäminenkö helppoa?

Koronaviruksella laaja tartuntaketju

Kesäjuhlat vaarassa jäädä pitämättä

Työmatkapyöräilyä kannattaa lisätä Kuopiossakin

Rakkaalla lapsella...”Kummastelija” ihmetteli usean nimen käyttöä Kuopion Puijon selänteen läntisestä alueesta (SS 21.3.).

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.