Verosta haittaa

Talouden taantumasta noustaessa maamme hallituksen keskeisenä tehtävänä on varmistaa päätöksillään kasvua tukevat olosuhteet. Julkinen talous on mahdollista tasapainottaa vain taloudellisen kasvun olosuhteissa ja elpyvällä viennillä.

Teollisuuden menestykseen vaikutetaan erityisesti energiapolitiikalla ja verotuksella, joilla joko vahvistetaan olosuhteita tai heikennetään kilpailukykyä.

Vuoden 2011 budjettiin on valtiovarainministeriö esittänyt turpeen energiakäytön veroa, jonka suuruus olisi 3,9 euroa megawattitunnilta.

Tällä olisi monenlaisia haittavaikutuksia niin energian tuotantoon yleisesti kuin metsäteollisuudenkin toimintaan.

Turpeen polttamisen vero olisi ensinnäkin huonoa energiapolitiikkaa. Ei ole järkevää luoda päällekkäisiä ohjauskeinoja jo olemassa olevan päästökaupan vuoksi.

Suomi saavuttaa uusiutuvan energian tavoitteensa jo puusähkön syöttötariffien ja pienpuun energiakäytön tukien avulla. Keväällä, jolloin hallitus edellisen kerran käsitteli asiaa, se hylkäsi turveveron käyttämisen puupolttoaineiden kilpailukykyä parantavana ohjauskeinona.

Turpeen vero lämmöntuotannossa ohjaisi vuositasolla jopa neljä miljoonaa kuutiota metsäteollisuuden tarvitsemaa kuitupuuta poltettavaksi.

Jalostukseen soveltuvan puun polttaminen energiaksi ilman, että sen mahdollisuuksia hyödynnetään täysin, ei ole järkevää politiikkaa.

Moni biovoimalaitos tarvitsee turvetta tuotantoprosessiinsa teknisistä syistä prosessin toimivuuden varmistamiseksi.

Jos turpeen polttaminen muuttuu kalliimmaksi, laitoksen tuottaman energian, esimerkiksi kaukolämmön, hinta nousee ja siirtyy kuluttajien maksettavaksi.

Turpeen verotus lisäisi metsäteollisuuden voimalaitosten polttoainekustannuksia jopa kuudella miljoonalla eurolla vuodessa. Turpeelle ei voimalaitosprosessissa ole useinkaan korvaavaa ratkaisua.

Suomalaisten tehtaiden korkeampia energiakustannuksia ei myöskään ole mahdollista siirtää tuotteiden hintoihin, mikä heikentää kilpailukykyä vientimarkkinoilla.

Lisäksi turvevero nostaa kuitupuun hintaa, koska se lisää puun polttamista. Metsäteollisuus ostaa kuitupuusta vuosittain noin 700 miljoonalla eurolla. Pienikin hintatason nousu tuo miljoonien lisäkustannukset myös raaka-ainekustannusten muodossa.

Turpeen verotus ei myöskään vahvista Suomen mahdollisuuksia saada uusien biopolttoaineiden tuotantolaitoksia maahamme. Näistä investoinneistahan myös Varkaudessa kilpaillaan.

Biojalostamot käyttävät ensisijaisesti metsähaketta, jonka kustannusten nousu tai heikentynyt saatavuus syö mahdollisuuksiamme tällä tulevaisuudenkin tuotteiden saralla.

Käyttämällä turvetta voidaan parantaa maamme energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Samalla saadaan eri puolille Suomea työpaikkoja ja hyödynnetään turpeen käsittelyn ja käytön taloudelliset kerrannaisvaikutukset.

Suomesta on kehitettävä metsäteollisuuden kannalta kilpailukykyinen toimintaympäristö, koska vain siten saamme tuotannon sivutuotteena syntyvää uusiutuvaa energiaa EU-tavoitteisiin pääsemiseksi.

Turpeen käytön verotus olisi omaan jalkaan sahaamista.

Timo Jaatinen Toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Johdot vievät moneen suuntaan

Keskusta uuden alun kynnyksellä

Kieltäminen perustuutahalliseen tietämättömyyteen

Ei kiitos euromaidenyhteiselle budjetille

Junan tuomaa ja viemää vetovoimaa

Ilmastonmuutoksen ehkäisy luo menestyksellistä tulevaisuutta

Omalääkäri – paras lääkäri

Kohtuudella ja kotimaista

MetsästysSyöttisorsia ruokitaan ja sitten lahdataanSorsien syöttäminen ja syöttipaikalle metsästyksen nimissä teurastaminen on ikävää ja hyvin yleisesti harjoitettua metsästyksen alakulttuuria. ”Riistanhoidon” nimissä houkutellaan viattomat eläimet ruokail

Öljyn loppumisesta ilmastonmuutokseen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.