Vihreän kullan arvo laskee

Metsä on Suomelle vihreää kultaa niin kauan, kun puunjalostusteollisuus toimii kannattavasti maassamme. Metsänomistajan kannalta vihreän kullan arvo uhkaa laskea pysyvästi.

Pinta-alaverotuksen aikaan metsä oli omistajalleen elinkeino. Sen jälkeen puulajien hinnat ovat pysyneet samana, mieluummin huonontuneet. Vuonna 1990 hankintakaupalla sai kuusikuidusta 37 euroa kiintokuutiosta, nyt 30 euroa.

Metsään kohdistuvat hoitomenot ovat moninkertaistuneet ja myyntivero on 30 prosenttia ensimmäisestä kuutiosta lähtien.

Pinta-alaverotus turvasi metsän tulevaisuuden. Vakiintuneesta taimistosta sai 15 vuoden verovapauden ja ensiharvennuksesta verovähennyksen. Muitakin edistäviä tekijöitä oli.

Pinta-alaverotus perustui järkevästi kolmen viimeisen vuoden keskihintaan. Nyt 30 prosenttiin nostettu myyntivero taitaa perustua poliitikkojen ahneuteen ja olla melkoinen este toimivalle metsätaloudelle.

Seuraukset näkyvät jo selvästi. Tilaston mukaan hoitamattomia taimistoja ja ensiharvennuksia on rästissä 1,3 miljoonaa hehtaaria ja määrä vain lisääntyy.

Järeät metsäkoneet tekevät risusavotoita, joiden työtä pitää tukea verovaroin. Alueita tulee riittämään, koska maatalousministerin mukaan neljäsosa Suomen metsistä on jäänyt hoitamatta.

Hoidetun metsän hakkuu ei tarvitse yhteiskunnan tukea, koska kiintokuutioita tulee riittävästi. Pinta-alaverotuksen aikaan ei voinut kuvitella, että metsissämme siirrytään myyntiverouudistuksen vaikutuksesta risusavotoihin.

Myyntiveroon siirtymisen johdosta metsämaiden hinnat ovat nousseet tuottavuuteen nähden liian korkeiksi. Rahakkaat haluavat sijoittaa korotonta talletusrahaansa reaaliomaisuuteen ilman velvoitteita, joita pinta-alaverotukseen olisi liittynyt.

Eduskunnan suorassa lähetyksessä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ilmoitti, kuinka rikkaiden pääomaverotusta nostettiin 30 prosenttiin.

Hän ei muistanut hallituksen mainostamaa työn ja yrittämisen verotuksen keventämistä, johon maa- ja metsätalouskin kuuluu.

Nyt pienten metsätilkkujen omistajatkin kuuluvat Suomen rikkaisiin entistä pienemmällä tulolla.

Pysyviä vitsauksia metsissämme ovat myyrä-, hirvi-, myrsky- ja lumituhot. Uusi tulokas on kirjapainajatoukka kuusimetsissä. Ne aiheuttavat merkittäviä tulon menetyksiä.

Myrskytuhojen korjuussa työmenekki on 30-70 prosenttia suurempi normaaliin hakkuuseen verrattuna. Lisäksi tulee mahdolliset kasvumenetykset.

On suorastaan ihme, etteivät MTK ja keskusta ole edes yrittäneet ajaa verovapautta myrskytuhopuille, koska niiden tuotto on niin huono. Myös ensiharvennukset kuuluvat samaan luokkaan.

Puunjuuren tasolta tehdyt ehdotukset harvoin tuottavat tulosta, mutta analysoida tilannetta voi. Kaikki huomio pyörii nyt EU:n rahakriisin ympärillä, joka tuntuu olevan tavallisenkin ihmisen tulevaisuuden kysymys.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Kuluerä vai tulonlähde?

Alijäämä(i)stä ajattelemista Suomen tulevaisuudesta

Maanviljelijä tuntee luonnontalouden lait

Vastuullista ja kestävää talouden ahdingosta huolimatta

Lähiomainen sairauden kuplassa

Hatsala sopisi kongressi- ja messualueeksi

Maapallo toimii neljän asian varassa

Sydämen sivistystä kirjoitteluun

Vanhemmuuden tuen leikkaaminen ei tuo säästöä

Onko nälkävyölle vaihtoehtoja?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.