Vuosia vai euroja koulutukseen?

Me olemme huolestuneita nuorisotyöttömyydestä ja nuorten mahdollisesta syrjäytymisestä. Hallitusneuvottelut ovat päätyneet nostamaan oppivelvollisuuden toisen asteen koulutukseen saakka. Siitäkö vastaus huoleen?

Tuo päätös todennäköisesti parantaisi nuorten työllisyys- ja tulokehitystä tulevaisuudessa, mikä tarkoittaa korkeampia verotuloja ja alempia sosiaaliturvamenoja. Mutta se lisäisi kustannuksia, kun kaikille oppivelvollisille olisi jatkossa tarjottava maksutta koulutus sekä oppimateriaalit.

Oppivelvollisuusiän pidentämistä on arvosteltu erityisesti siitä, että toimi osuu koko ikäluokkaan, kun suurin osa peruskoulun suorittaneista hakeutuu koulutukseen myös ilman velvollisuutta.

Olisiko sittenkin tehokkaampaa keskittyä täsmätoimiin, jotka kohdistuisivat niihin nuoriin, jotka ovat vaarassa jäädä ilman toisen asteen tutkintoa? Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on liian suurta. Tälle pitää tehdä jotain!

Nostetaan opiskelija keskiöön ja mahdollistetaan osaamisperusteiset yksilölliset oppimispolut kaikille. Osaamiskeskeisyys tekee opiskelusta opiskelijakeskeisempää. Se mahdollistaa yksilöidyt opinpolut ja omien kiinnostuksen kohteiden yhdistelyn.

Opiskelijoiden opettaminen, yksilöllinen ohjaaminen, auttaminen ja kannustaminen vaativat henkilöstöä. Työssä oppimisen lisääminen tarkoittaa lisätyötä myös opettajille.

Rahoituksen ja palkkauksen tulee mahdollistaa ja kannustaa opettajia päivittämään osaamistaan osallistumalla täydennyskoulutuksiin ja suorittamalla jaksoja käytännön työelämässä.

Olen huolestunut oppilaitosten, erityisesi ammatillisten oppilaitosten resursseista toteuttaa haluamiaan opetuksen tavoitteita.

Oppilaitokset tietävät, mihin koulutuksen rahoitusta tarvitaan. Opiskelijoiden kritiikissä on selkeästi tullut esille kontaktiopetuksen riittämättömyys. Opettajalla pitää olla mahdollisuus olla opiskelijoittensa kanssa.

Opettajan työssä on meneillään poikkeuksellinen muutoksen aika. Digitalisaatio ja robotiikka tuovat uutta opittavaa ja opetettavaa opettajille. Myös opettajan perinteinen rooli on muuttunut luennoivasta opettajasta oppimiskeskeiseksi – opiskelun mentoriksi ja valmentajaksi.

Opettajille on varmistettava mahdollisuus ylläpitää jatkuvasti omaa ammattitaitoaan, jotta he pystyvät antamaan ajantasaisinta mahdollista opetusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on valmistellut ehdotuksia jatkuvan oppimisen kehittämiseksi. Työryhmän väliraportti julkistettiin toukokuussa.

Työryhmä ehdottaa, että Suomessa toteutetaan kansallinen jatkuvan oppimisen uudistus ja luodaan ennakoivan rakennemuutoksen malli, joka tukee alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta ja vähentää rakennemuutoksesta aiheutuvia ei-toivottuja seurauksia.

Työryhmä ehdottaa myös, että vuoden loppuun mennessä selvitettäisiin työikäisten osaamiskartoitusten käyttöönottoa. Lisäksi jatkuvan oppimisen rahoitusta tulisi uudistaa.

Koulutusvalinnat eivät onneksi johda umpikujiin. Maassamme on huikean hyvä koulutusjärjestelmä, joka tukee erilaisia opiskelupolkuja ja monipuolisia vaihtoehtoja.

THL:n tutkijoiden ja Sitran mukaan loppulasku nuorten syrjäytymisen kokonaiskustannuksista riippuu vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Yksinkertaista taikakeinoa uhkien poistamiseksi ei ole, mutta koulutus ei onneksi ainakaan ole pahasta.

Jokaiselle nuorelle koulutuksen tulee olla se tärkein tulevaisuuden tekijä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Digipudokasta ei kiusaa kesälläkään digihiki

Avohakkuut rumentavat

Kun mummot kuolevat

Onnistunut asiakaspalvelu luo hyvinvointia kaikille

Aikataulutus isku Saimaan saaristolaisten elinkeinoille

Suomesta Pohjoismaiden houkuttelevin matkailumaa

On aika kiittää KYSin ja Harjulan loistavaa hoitoa

Isoäiti kulutti kestävästi

Terveisiä Antti Rinteelle

Yliopisto-opetusta muokattava

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.