Yhteiseen rintamaan

Etelärannasta kuuluu kummia. Vaalien läheisyys näyttää tuovan tervettä järkeä lausuntoihin

Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtajien ajatuksissa on häivähdys ymmärrystä työelämän arkitodellisuudesta. Harmaan talouden torjuntatalkoisiin ilmoittautunut työnantajajärjestö liittyi ammattiliittojen kanssa samaan rintamaan kitkemään rikollisuutta työelämästä.

Työntekijän henkilökohtainen ja näkyvä verotunniste on hyvä ensiaskel. Valitettavasti vain pelkkä lappu rinnassa ei riitä.

Panoksia tulisi lisätä myös valvontaan, että harmaaseen talouteen liittyvät ongelmat työsuojelussa, palkanmaksu- ja työaika asioissa tulisi hoidetuksi. Toivottavasti tilaajavastuulain kehittäminen ja ammattiliittojen kanneoikeus saavat myös kannatusta, sillä nykyinen työelämä tarvitsee niitä.

Etelärannasta on totuttu kuulemaan ehdotuksia, jotka vain heikentävät palkansaajien työssäoloehtoja. Vuosilomien lyhentämiset ja lakko-oikeuden rajoittamiset viimeisimpinä.

Vihdoinkin positiivisen vireen sisältävän lausunnon siivittämänä on hyvä ehdottaa EK:lle myös muita työntekijöille tärkeitä asioita pohdittavaksi.

Kannanottoja toivoisi myös epätyypillisten työsuhteiden ja pätkätöiden työehdoista. Kannattaako järjestö niiden jatkuvaa lisäämistä, vai mitä? Tulevaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää päästä pois työntekijöiden eriarvoisuutta lisäävältä polulta.

Mietitäänkö työnantajien keskusjärjestössä, kuinka usein työssä oppimis- ja työharjoittelujaksoja käytetään ilmaistyövoimana? Miten jaksot saadaan siihen arvokkaaseen tehtävään, johon ne oikeasti on tarkoitettu?

Kiinnostaako yhtään, kuinka vastoin omaa syytään pätkätöissä ja epätyypillisten työaikojen piirissä työskentelevien palkansaajien ansioilla tullaan toimeen. Miten varmistetaan yhdenvertainen ja tasa-arvoinen toimeentulo?

Kuinka parannetaan sellaisten palkansaajaperheiden asemaa, joissa vanhemmat joutuvat selittämään lapsilleen harrastusten kalleutta ja palkan riittävyyttä jokapäiväiseen elämiseen, vaikka töissä käydäänkin.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa riittää työsarkaa. Mielekkään työn ja hyvien työskentelyolosuhteiden luominen alkaa työpaikoilla yhteistyössä askel kerrallaan. Päivänvalon kestävien ajatusten ja keskustelun avauksia toivoisi työnantajilta enemmänkin.

Koulutukseen, ammattitaidon ylläpitämiseen ja sen kehittämiseen tulee työpaikoilla panostaa. Keskusjärjestöillä tulisi olla vankempi rooli tämän kaltaisessa toiminnassa.

Työpaikoilla kuulee monesti sanottavan, että olisi aikaa kouluttaa, mutta kun ei ole rahaa, tai on meillä rahaa, mutta kun ei ole aikaa.

Työajalla tapahtuvaa koulutusta tulee mahdollistaa rahastoimalla varoja hyvinä aikoina. Työkuorman sitten helpottaessa olisi mahdollista investoida parhaaseen mahdolliseen kohteeseen, henkilöstöön.

Kilpailukyky ja sen mukana tuomat paineet työelämässä vaativat motivoituneita ja hyvin koulutettuja työntekijöitä. Työssä suoriutumista ajan tasalla olevalla koulutuksella tulee lisätä huomattavasti.

Timo Haverinen Iisalmi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Lukijan Sanomat

Perustaso täyttyy Kuopiossa, mutta aina voidaan parantaa

Kuulokuntoutuksessa alueellista epätasa-arvoa?

Fysioterapeuttien virkoja hoitokoteihin

Lähipiirin hätää ei tunnisteta

Sydämen sivistystä päätöksentekoon

Revanssin paikka Puijon portaat

Maidontuotanto Suomessa alle pulavuosien

Tehtiinkö kyseenalainen sopimus?

Joka päivä on hyvä päivä liikkua

Kaupunkiympäristöämme uudistetaan hankalammaksi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.