Äänestäjien jano muutosten perään ei laannu

Itävallan sunnuntaina pidetyt ennenaikaiset parlamenttivaalit olivat odotetusti ulkoministeri Sebastian Kurzin, 31, juhlaa. Keskustaoikeistolainen Itävallan kansanpuolue (ÖVP) nousi hänen johdollaan maan suurimmaksi puolueeksi 31,4 prosentin kannatuksellaan. Uusia parlamenttipaikkoja tuli 14 entisten 47 lisäksi. Ja todellakin vaalivoitto tuli nimenomaan Kurzin johdolla, sillä puheenjohtaja ja puolueensa kärkiehdokas käytti sumeilematta vaaliteemoja, joita on tähän saakka kuultu äärioikeistolaisen ja natsimenneisyyden rasittaman Itävallan Vapauspuolueen (FPÖ) edustajien suusta. Kurzin puheita ovat leimanneet islaminvastaisuus ja maahanmuuttovastaisuus.

Ilman Kurzin ja ÖVP:n liikahdusta oikeistopopulistiseen suuntaan FPÖ:n vaalivoitto olisi voinut olla vielä suurempi kuin nyt. FPÖ nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja sai 27,4 prosentin kannatuksen ja 13 uutta paikkaa entisten 40 lisäksi. Kolmanneksi putosi sosiaalidemokraattien SPÖ, jonka jokseenkin ennallaan pysynyt kannatus toi entiset 52 paikkaa 183-paikkaisessa parlamentissa. Vihreät saivat 3,3 prosentin kannatuksen ja putosivat pois parlamentista neljän prosentin äänikynnyksen vuoksi. Vanhassa parlamentissa vihreillä oli 24 paikkaa.

On mahdollista, että liittokansleriksi nouseva Kurz muodostaa hallituksen FPÖ:n kanssa. Kerta ei olisi ensimmäinen, sillä vuoden 1999 vaalien jälkeen Jörg Haiderin johtama FPÖ muodosti hallituksen ÖVP:n kanssa. Silloin 14 EU-maata Suomi mukaan lukien asetti Itävallan boikottiin unionin perusarvojen rikkomisesta. Tuolloin FPÖ:n edustajat muun muassa myötäilivät natseja. Myöhemmin puolue hajosi.

Itävallan vaaleja voidaan pitää jatkumona sille äänestäjien muutosjanolle, joka esimerkiksi Ranskassa nosti valtaan Emmanuel Macronin tai joka vei Timo Soinin perussuomalaiset hallitusvastuuseen. Ainoa yhteinen nimittäjä ilmiölle tuntuu olevan juuri muutos. Ei edes tyytymättömyys vanhojen puolueiden toimintaa kohtaan maahanmuuttoasioissa selitä äänestystuloksia kaikkialla. EU:n toimintaan kohdistuva kritiikki tai esimerkiksi liittovaltiovastaisuus eivät myöskään yhdistä muutosta kaipaavia. Esimerkiksi EU-myönteinen Kurz on toki arvostellut EU:ta joka asiaan puuttumisesta, mutta FPÖ on sen sijaan avoimesti EU-vastainen puolue.

Sininen tulevaisuus -yhdistyksen puheenjohtaja Eurooppa-ministeri Sampo Terho arvioi maanantaina (Yle Aamu-tv 16.10.), että jos maahanmuuttoasioita ei saada kuntoon, vaaleissa tulee aina uusia puolueita, jotka lupaavat laittaa asiat kuntoon. On ikävää, jos asiat ovat Terhon kuvaamalla tolalla. Jumiutuminen maahanmuuttokysymyksiin ei ratkaise EU:n tai sen jäsenmaiden ongelmia, joita oikeasti ovat pitkään jatkuneet talouden ongelmat ja rakenteelliset pulmat kuten väestön ikääntyminen ja julkisen sektorin velkaantuminen.

Äänestäjien muutosjano voi puolestaan johtaa pahimmillaan poliitiikan loputtomaan poukkoiluun, kun poliitikkojen populistinen mielistely jatkuu vaaleista vaaleihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.