Älykäs EU, entä Suomi?

Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia linjaa Pohjois-Savonkin menestyspolkua kohti vuotta 2020.

EU:n jäsenmaiden ministerit kokoontuvat tämän kuun lopulla Unkarin Gödöllöön epäviralliseen evästyskokoukseen sopimaan siitä kuinka Eurooppa nousee talous-, ja finanssikriisistä entistä vahvempana ja yksituumaisempana. Komissio esittää Eurooppa 2020 strategiassaan viittä vaativaa tavoitetta jokaiselle jäsenmaalle. Niiden avulla kasvulle ja kehitykselle uskotaan luotavan uusi suunta.

Pääviestin - älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteet - on lähikuukausina muunnettava jäsenmaissa kansallisiksi tavoitteiksi.

Kansallisesti tullaan käymään vielä suuralueiden ja maakuntien välinen valmistelu. Noin vuoden päästä EU:ssa ollaan neuvotteluissa loppusuoralla koskien uutta, vuonna 2014 alkavaa alue-, ja rakennepolitiikan ohjelmakautta.Komissio on jo vaatinut ohjeissaan kansallisessa valmistelussa aiempaa selkeästi tiukempaa voimavarojen kohdentamista, prioriteettien määrittelyä alueilta.

Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) linjasi ja päätti 2.5. 2011 tulevan ohjelmakauden Pohjois-Savolle tärkeimmät temaattiset painopisteet ja lippulaivahankkeet. Ne on arvioitu monipuolisesti Pohjois-Savon tulevista tarpeista ja tavoitteista lähtien.

Komission kannan mukaan kehittyneempiä jäsenmaita ja alueita (Suomi kokonaisuudessaan) voitaisiin vaatia valitsemaan 2-3 temaattista painopistettä ja niiden sisältämää lippulaivahanketta. Vähemmän kehittyneet jäsenvaltiot ja alueet saisivat valita useampia painopisteitä ohjelmatyölleen.

Maakunnan yhteistyöryhmä päätti esittää painopisteiksemme innovaatiot (innovaatiounioni), kilpailukyky (globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka) sekä työllisyys ja ammattitaidot (uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma).

Suluissa mainitut temaattisten painopisteiden lippulaivahankkeet on kirjoitettu yksityiskohtaisemmin auki EU:n komission Eurooppa 2020 strategiassa. Lippulaivojen kuvaukset; innovaatiounioni, globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka ja uuden osaamisen sekä työllisyyden ohjelma osuvat maakuntamme haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Niiden yksityiskohtainen, rahoituskelpoinen sisältö rakentuu pala palalta kansallisessa ja komission kanssa käytävässä valmistelussa.

Juuri nyt on kulisseissa kuhinaa ja edunvalvojien "juhlaviikot" meneillään.

Tärkeää vaikuttavalle voimavarojen keskittämiselle ja samalla riittävästi maakuntien lähtökohtaerot tunnistavalle toiminalle tulee merkitsemään Itä-Suomen kyky yhteiseen esiintymiseen. "Eurooppa voi menestyä, jos se toimii yhdessä unionina", todetaan Eurooppa 2020 -strategian tiivistelmässä.

Sama haaste on nyt edessä kaikilla Itä-, ja Pohjois-Suomen edunvalvojilla niin kansallisessa kuin komissioon käytävissä neuvotteluissa.

Älyä hallitusohjelmaan Suomi voi menestyä vaikuttavimmin EU:n rakenne-, ja aluepolitiikan voimavarojen suuntaamisessa jos kansallinen viestimme on yhtenäinen.

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa toteaa asian haastavasti kaikille osapuolille: - Nyt olisi löydyttävä rohkeutta uudistaa aluekehityksen tavoitteita ja toimintatapoja monipuolisesti suomalaisista lähtökohdista (Alue- integraattori 15.4. 2011). Tärkeää on tunnistaa ja rohkeasti puolustaa suomalaisia lähtökohtia.

Pian julkituleva, seuraavan hallituksen ohjelma kertoo väistämättä onko rohkeutta ja näkemystä, tahtoa alueellisten kehittyneisyyserojen tunnistamiseen sekä tarjolla monipuolinen keinovalikoima kansallisista lähtökohdista.

Pysyvästi on syytä muistuttaa kansallisen, hallitusten harjoittaman alue- ja budjettipolitiikan ensisijaisuudesta suhteessa EU:n alue-, ja rakennepolitiikkaan.

Tulevien teemojen ja lippulaivojen on oltava jatkossakin alueellisia - ei valtakunnallisia ja ministerivetoisia. Maan hallitukselle ja ministeriöille kuuluvat kiistatta strategiatyö ja suuret linjaukset sekä asiallinen tulosseuranta. Yksityiskohtaisen toimintavallan keskittämiseen Esplanadin tuntumaan ja vain siellä asuvan järjen ja kansakunnan parhaan ymmärtävään otteeseen on aina hallitusten vaihtuessa keskushallinnossa vahvaa pyrkimystä.

Itä- Suomen viiden maakunnan hallitusohjelmatavoitteissa on yhtenä painavana tavoitteena yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen sekä rahoituksellisen painopisteen suuntaaminen Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Tavoite ei ole kohtuuton eikä vailla perusteita. Työpaikka-, liikevaihto-, vienti- ja muut tilastot todistavat, että niin aloittamis- kuin kasvu- ja laajentumisvaiheittenkin yritystuet investointeihin ovat olleet vaikuttavaa ja konkreettista Pohjois-Savon kehittämistä.

Joka ei asiaa usko kysyköön maakuntamme kokeneilta, eri toimialojen yritysten perustajilta, omistajilta ja johdolta. Yritystuilla on ollut monelle, nykyiselle menestystarinalle ratkaiseva sysäysvaikutus. Siksi ei voi kuin hämmästellä vaalien aikaan esiintynyttä pinnallista huutokauppaa kansallisten yritystukien leikkaamisesta.

Suorissa yritystuissa ei ole mitään vanhakantaista. Niitä käyttävät muutkin vanhat ja uudet EU:n jäsenmaat omaksi hyödykseen. Toimivaa ja tuloksellista ei edes kannata ryhtyä korjaamaan - sekin on älyn käyttöä ja taloudellista.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.