Ässätrio selvitti taitavasti ensimmäiset sovun esteet

Mikä muuttuu ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, EU-politiikassa ja Suomen suhtautumisessa maahanmuuttoon, jos keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus lopulta onnistuvat muodostamaan maahan uuden hallituksen toukokuun aikana?

Nämä olivat ensimmäiset kolme kysymystä, joihin odotettiin vastausta keskiviikkona, kun ässätrion eli keskustan Juha Sipilän, perussuomalaisten Timo Soinin ja kokoomuksen Alexander Stubbin luotsaamat hallitusneuvottelut jatkuivat valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.

Mitkä olivat vastaukset?

Oikea vastaus kaikkiin kolmeen kysymykseen on, että me emme vielä tarkasti tiedä. Kolmen työryhmän kirjoittamat ja kolmen hallitukseen tulossa olevan puolueen hyväksymät linjaukset ovat taitavia kompromisseja. Niitä voi tulkita hieman eri tavalla riippuen siitä, mitä lauseita korostaa. Siksi vasta käytäntö näyttää, miten linjauksia sovelletaan silloin, kun konkreettisia ratkaistavia asioita tulee uuden hallituksen eteen.

Nopea arvio linjauksista voisi kuitenkin olla, että melko vähän muuttuu. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Suomen pitkä linja jatkuu, samoin EU-politiikassa. Suomen suhtautuminen maahanmuuttoonkin näyttää säilyvän perussuomalaisten maahanmuuttokriittisestä vaaliohjelmasta huolimatta.

Sipilän mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ollaan palaamassa vuoden 2007 linjauksiin. Tämä on totta. Uusi hallitus ei hallitusohjelmassa totea, että Nato-jäsenyyttä ei vaalikauden aikana haeta. Sen sijaan hallitus aikoo ylläpitää mahdollisuutta hakea jäsenyyttä eli Nato-optio on jälleen mukana hallitusohjelmassa.

Hallitus myös aikoo ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä selvittää jäsenyyden kustannukset ja muut vaikutukset. Tämä toivottavasti tarkoittaa sitä, että keskustelu jäsenyydestä monipuolistuu. Se on ainakin varmaa, että keskustelu jatkuu.

Suurimman väännön hallitusneuvottelijat joutuivat käymään EU-politiikan muotoiluista. Tuloksena oli muutama lievennys linjauksiin, joita Sipilä tarjosi hallitustunnusteluiden yhteydessä. Talouspoliittista koordinoinnin syventämistä ei sinänsä vastusteta, mutta se ei saa johtaa yhteisvastuun laajentumiseen. Laajentaa ei saa myöskään Suomen vastuista eurokriisin hoidossa. Nämä muotoilut eivät tuottane juuri minkäänlaisia muutoksia Suomen nykyiseen linjaan.

EU-politiikka todennäköisesti kuitenkin on se politiikan lohko, jolla vasta käytäntö näyttää, mitä Suomi lopulta tekee. Riitojakin voi olla edessä, niin eri tavalla Soini ja Stubb muotoiluja painottivat.

Suomen osuus kiintiöpakolaisista aiotaan säilyttää ”ainakin” viime vuosien tasolla. Tätä ei voi tulkita muuten kuin niin, että osuutta ei ainakaan pienennetä. Suurentaa sitä sen sijaan voi. Tässä periksi ovat joutuneet antamaan perussuomalaiset. Työperäisen maahanmuuton sääntelyä lievennetään, mutta maahanmuuton kustannuksista tehdään vastaavasti riippumaton tutkimus.

Hupaisin muotoilu löytyy kehityspolitiikasta: tavoite on YK:n asettama 0,7 prosentin bkt-osuus, mutta hallituskaudella kehitysrahoihin kohdistetaan säästöjä. Tavoitteesta siis edetään väärään suuntaan.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.